Matkailu Ulkomaanmatkailu 14.2.2021

”Nyt mua viedään linnasta linnaan” – Reinin varrella linnavaelluksella

Tämä osa Reiniä Koblenzin ja Bingen am Rhein välillä tunnetaan nimellä Keski-Reinin laakson yläosa ja se hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2002. Joki kulkee tämän matkan pääosin rotkolaaksossa, joka on syvimmillään 130-metrinen.

Reinin rantoja voi ajaa useimmiten molemminpuolin, ja joen yli pääsee kätevästi vaihtamaan puolta tiheän lossiverkoston avulla. Linnoja on tasaisesti molemmilla rinteillä, yhteensä noin 40 kappaletta. Siis keskimäärin linnoja löytyy 1,5 kilometrin välein. Linnaverkosto on selkeästi Saksan tihein.

Perinnepäivänä 8. syyskuuta monet linnat avaavat ovensa, joten se on luonnollisesti hyvä päivä roadtripille. Ongelma on vain se, että aika moni muukin on liikkeellä silloin, joten liikenne ruuhkautuu paikoitellen pahasti.

Valinnanvaraa riittää

Riippuen siitä, kuinka tarkkaan ja kuinka moneen linnaan haluaa tutustua, aikaa voi viettää alueella helposti useamman päivän. Toki yhdessäkin päivässä näkee jo paljon. Yksi vaihtoehto autossa istumiseen on hypätä jokilaivaan, jolta näkee hyvin joen molemmin puolin nouseville rinteille ja linnoille. Samalla voi nauttia lasillisen tai kaksi alueen kattavasta viinivalikoimasta. Risteilylaivaksi voi suositella Goethea, joka on ainoa edelleen toiminnassa oleva höyryrataslaiva.

Ja kun kerran linnoja ollaan katsastamassa, ainakin yhdessä niistä kannattaa samalla nukkua. Useampi vanha linna toimii nykyisin hotellina. Turismi on itse asiassa ollut isossa roolissa Reininlaaksossa jo parisataa vuotta. Linnat, pitkä historia osana pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, jokilaakson jyrkät seinämät, alueen viinit sekä joen aikoinaan alueelle tuoma tiheä asutus ovat tehneet Reininlaaksosta yhden Euroopan ensimmäisiä massaturistikohteita.

Viinistä puheen ollen…

Sadonkorjuu on Reininlaaksossa aina iso juttu, ja silloin meno on luonnollisesti parhaimmillaan. Viini on myös isossa roolissa linnojen syntyyn, koska linnanherrat keräsivät aikoinaan tulleja ja vaurastuivat näin joella kulkevien ja viinilastissa olevien lauttojen avustuksella.

Viinijuhlia vietetään yleensä elokuun lopulta aina lokakuun alkuun. Korona-aikaan kaikki on tietysti epävarmaa. Jos ja kun juhlia tänä vuonna järjestetään, visiitti alueelle silloin on kokemuksen arvoinen. Viinijuhlien perinteet juontavat 1400-luvulle asti, ja viinihän on tunnetusti viisasten juoma. Niin tai näin, punaposkista porukkaa on ainakin liikkeellä riittävästi, ja tunnelma on katossa. Ja viinin ohella kannattaa nauttia myös ihanasti rasvaisen saksalaisen keittiön antimista.

Ainakin nämä linnat kannattaa bongata

Fürstenbergin linnan rauniot: hyvin tyypillinen linnanraunio 1200-luvulta. Hiiritorni Bingenissä: joko roadtripin alku- tai loppupää, tämä vartiotorni toimi pitkään tullimaksujen perintäpisteenä.

Kloppin linna: tuhottu ja rakennettu monta kertaa uudestaan, nykyisellään säilynyt melko hyvin vuoden 1853 jälleenrakentamisen ulkoasussaan.

Rheinsteinin linna: 1300-luvulla rakennettu linna, jonka Preussin prinssi Wilhelm Ludwig muokkasi oman pompöösin makunsa mukaiseksi 1800-luvulla.

Sooneckin linna: romanttisen näköinen linna, jolla on synkkä ryövärihistoria.

Stahleckin linna: tarjoaa hyvän näköalan alas Reininlaaksoon, toiminut hotellina 1920-luvulta asti.

Pfalzgrafensteinin linna: sijaitsee poikkeuksellisesti keskellä jokea, mikä teki linnoituksesta ihanteellisen tullimaksujen keräämiseen.

Katzin linna: nykyisin japanilaisen miljonäärin yksityisomistuksessa, ja linnasta on suora näkymä legendaariselle Lorelein kalliolle.

Gutenfelsin linna: ollut pääsääntoisesti Falkensteinin suvun hallussa vuodesta 1257 lähtien.

Rheinfelsin rauniot: keskiajalla isoin linna Reinin varrella.

Marksburgin linna: yksi parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneitä keskiajan linnoja, koska sitä ei ole koskaan tuhottu – suosittelen 50 minuutin opastettua kierrosta.

Schönburgin linna: toimii nykyisin hotellina, mielenkiintoinen historia.

Martinsburgin linna: poikkeuksellisen paksumuurinen linna, jossa Mainzin piispat pitivät aikoinaan residenssiä – upea vierailun arvoinen puutarha.

Stolzenfelsin linna: näyttävä ja pittoreski linna, joka symbolisoi Reininlaakson linnoihin liittyvää romantiikkaa.

Reichenbergin linna: erikoinen linna, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1230, mutta linna ei koskaan valmistunut.

Liebsteinin linna: se laakson kaikista korkeimmalla sijaitseva linna, nykyisin hotelli, ja linnan käytävillä kuulemma kummittelee…

Drachenburgin linna: pankkiiri ja pörssimiljonääri Stephan Sarterin vuonna 1882 rakennuttama palatsimainen linna, joka on restauroitu vuonna 2011 alkuperäiseen loistoonsa.

Teksti  ja kuvat: Vesa Eskola