Käyttötesti käytetyllä: Koukkua Volvon perään ja kuormaa kiskomaan

Onko auto kokonainen ilman vetokoukkua? Mielestämme ei, ja siksi käyttötestiautomme sai koukun peränsä koristukseksi.

Volvo V50 on osoittautunut varsin erinomaiseksi talviautoksi, eikä kulutuskaan ole päässyt huimaamaan päätä. Jotta saisimme autosta vielä käyttökelpoisemman, asennutimme siihen vetokoukun.

Jos autoon ei ole tehtaalla asennettu vetokoukkua, on sellainen mahdollista asentaa jälkikäteen. Tätä nykyä assnnuspalvelua tarjoavat monet toimijat ja koukkuja on saatavilla liki kaikkiin automalleihin. Muutamia poikkeuksiakin toki on, ja ne ovat useimmiten sähköautoja. On nimittäin olemassa automalleja, joihin ei ole määritelty vetomassoja, ja tällöin vetokoukkua ei ole mahdollista asentaa.

Käyttötesti-Volvomme on jälkiasenteisen koukun suhteen simppeli tapaus, sillä autosta löytyy koukun asennuspisteet valmiina. Itse asiassa tätä nykyä tilanne on sama kaikissa autoissa, eikä ilman asennuspaikkoja koukkua voi käytännössä asentaa.

Vetokoukun kiinnittäminen on suoraviivainen ja monella tapaa yksinkertainen toimenpide, mutta ilman kokemusta kotiasentajalla voi mennä sormi suuhun. Halusimme teettää työn ammattilaisella, joten veimme Volvon asennukseen Vantaan Koukkupajalle. Koska koukku pitää kasata, kiinnittää ja kytkeä auton sähköihin, vie operaatio hieman aikaa.

– Karkeasti asennus ottaa kolmisen tuntia, kertoo Koukkupajan toimitusjohtaja Jaki Anttila

Varsinaisen koukun lisäksi koukun mukana tulee mallikohtainen johtosarja, joka kiinnitetään autossa olevaan liittimeen. Sen avulla sähköt saadaan kommunikoimaan peräkärryn kanssa. Volvon tapauksessa asennusliikkellä ei ole asiaa auton omaan järjestelmän sisään, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi parkkitutkat eivät tunnista vetokoukussa kiinni olevaa pistoketta.

– Parkkitutka pitää kytkeä itse pois, mutta tämä ei yleensä ole ongelma asiakkaille, selventää Anttila.

Kamerat sopeutuvat koukkuun, mutta eivät aina

Osassa automerkkejä ja malleja järjestelmään pääsee käsiksi paremmin, jolloin auto voidaan koodata toimimaan mahdollisimman hyvin koukun kanssa. Yksi tällaisista on VAG-konserni, joka huomioi jälkiasenteisen koukun laajasti. Volkkari-konsernin automallit siis ottavat kärryn huomioon myös ajonvakautuksen osalta.

Myös kamerat ja tutkat sopeutuvat koukkuun ja kameran kanssa on mukava peruutella kärryä. Koodatuissa tapauksissa turvavarusteet ovat edelleen käytössä täysimittaisesti. Koukkupajan toimitusjohtaja Anttila kuitenkin muistuttaa tärkeimmän varusteen löytyvän edelleen ratin ja penkin välistä.

Vetokoukkujen hinnat vaihtelevat laajasti riippuen siitä, millainen koukku ja auton kyseessä. Hintahaitari on varsin laaja, sillä edullisimmillaan kiinteä koukku maksaa asennettuna 550 euroa ja rekisterin yläpäässä päästään 1500 euroon saakka. Vaihteluväli on siis melkoinen.

– Kallein koukku on sähköisesti kääntyvä Oris, joka on käytettävyydeltään jopa parempi kuin auton ensiasennuskoukku. Ja hinta on puolet jälkikäteen asennetusta orgiginaalikoukusta, pohtii Anttila.

Laajan hintahaitarin väliin mahtuu suurin osa koukuista ja irrotettavan koukun hinnat vaihtelevat 700–1000 euron välillä. Mikäli vetokoukun tarve on harvempaa ja koukun ei haluta pilaavan auton ilmettä, kannattaa rahat sijoittaa irrotettavaan malliin. Volvon tapauksessa valitsimme koukun hinnat alkaen -osastolta, sillä kartanomalliin koukku sopii kuin nyrkki silmään.

Käyttötesti-Volvomme koukku pääsi ensimmäiseen todelliseen testiin pyörätelinetestissä, jossa vertailimme vetokoukkuun kiinnitettäviä telineitä. Koukku kesti kunnialla, mutta samaa ei voi sanoa itse telineistä.

Teksti: Tuomas Rajala Kuvat: Jari Saarentaus