Aika Leafin jälkeen: Nissan Ariya esittäytyy kilpailijana VW ID.4:lle

Muotoilija Arroba: "Piirrä kuin hullu!"

Nissanin sähköautomuotoilusta vastaava Giovanny Arroba on suunnitellut, mille matkalle hän lähtisi Ariya-konseptin tuotantoversiolla.

K: Jos kuvittelet Ariya-konseptin tuotantoautona, mihin haluaisit ajaa sillä ensin?

V: Kasvoin eteläisessä Kaliforniassa, joten haluaisin ajaa sillä pitkin Pacific Coast Highway'tä (PCH) Santa Barbarasta Big Suriin, Carmeliin ja Montereyhin. Länsirannikkoa pitkin ajaminen Tyynimeri vierellä olisi surrealistista. Pidemmällä lomalla kiertelisin autolla Espanjaa ja Portugalia, tai sitten Skotlannin länsirannikkoa ja Skyen saarta.

K: Mitä kuuntelisit ajaessasi?

V: Rakastan musiikia yhtä paljon kuin rakastan autoja. Kyse on siitä millä mielialalla olen. Kaikki genret vaikuttavat inspiraatiooni, mutta tällä hetkellä mielialani on ollut orkestraalista elektronista musiikkia. Olenkin kuunnellut Kiasmosin albumia "Kiasmos". Ehkä heittäisin sekaan vielä (saksofonisti) Kamasi Washingtonin "Street Fighter Mas". Brock Berriganin albumi "The Scenic Route" on hyvä Ariya-konseptin roadtripillä. Ja koska olen sillä tavalla retro, soittolistalla on paikka D.J. Rogersin "It's Good to be Alivelle".

K: Tutkitteko muita alueita kuin autoilua ja liikennettä? Muodin tulevaisuutta? Arkkitehtuuria? Leluja? Ruokaa? Erottuuko epätavallisen lähtee inspiraatioista jokin?

V: Ehdottomasti, kaikkia noita ja vielä musiikkia ja elokuviakin! Sekä sisällön takia että sen takia, miten ne on ohjattu ja sävelletty. Auton suunnittelu on kuin loisit visuaalisen sinfonian ja samalla suunnittelet asiakkaan matkamaiseman.

K: Olitko kasvaessasi erityisen kiinnostunut automuotoilusta?

V: Itse asiassa halusin olla arkkitehti nuoresta iästä alkaen, ja rakastan arkkitehtuuria edelleen. Sanotaan, että "tila on taiteen henkäys". Elokuva ja animaatio olivat muita taidemuotoja, joista päiväuneksin – ja päiväuneksin edelleenkin. Ne vaikuttavat muotoilutyöhöni luontaisesti.

K: Oliko sinulla nuorena suosikkiautoa, josta pidit sen muodon vuoksi, oikeaa tai fiktiivistä?

V: Tämä on liian vaikeaa! Minulla on ollut, ja on edelleen, liian monta autoa, jotka inspiroivat minua. 1960- ja 1970-luvun italialaiset autot ja konseptit ovat oisella tasolla. Autot niin kuin 1970 Lancia Stratos Zero, 1972 Maserati Boomerang tai kurvikkaat 1968 Alfa Romeo Stradale ja 1952 Disco Volante.

K: Autovalmistajat ovat viime aikoina tehneet konsepteja erityisesti elokuviin. Mihin elokuvaan sinä haluaisit tehdä auton?

V: Haluaisin muotoilla auton James Bondille, tai sitten jotain, joka eläisi Blade Runnerin maailmassa.

K: Mikä taito on vaikea artisteille, jotka yrittävät päästä omilleen automuotoilussa?

V: Luulen, että se on oikeastaan se, että erottaa luonnoksen oikeasta fyysisestä esineestä, jonka yritämme luoda. Muotoilijat tuppaavat jäämään kiinni ja rakastumaan luonnoksiin ja renderöinteihin, ja heillä on vaikeaa kääntää se todelliseksi. Luonnos on vain keino työstää romanttiset matemaattiset yhtälömme päiväunista todellisuuteen. Piirtäminen on osa sanastoamme, mutta ei lopullinen sana.

K: Mitä neuvoja haluaisit antaa henkilölle, joka haluaa automuotoilijaksi?

V: Piirrä kuin hullu. Piirrä, piirrä, piirrä. Piirrä ollaksesi pätevä muotoilun kielessä. Piirtämisen hallitsemista tarvitaan, että voi muovata muotoilun sinfoniaa. Visualisoi ja ymmärrä autojen historia, ja miksi ne näyttävät siltä, miltä ne näyttävät. Tutki ajoneuvojen trendejä, käy autonäyttelyissä ja tutustu, miten autot rakennetaan. Tee näin ymmärtääksesi menneen ja nykyisen kollektiivista tajuntaa, jotta voit ottaa seuraavan askeleen tulevaan tai jopa murtautua sen läpi kokonaan.