Autojen uusi valotekniikka auttaa ja askarruttaa

Autolla ajetaan ympäri vuoden – siis paljon myös pimeässä. Niinpä valojen merkitystä ei pidä vähätellä, vaikka autonostopäätös tehtäisiinkin kesällä.

Monelle kevät ja alkukesä saa aikaan autokuumeen, joka ei helpota ennen kuin saa vetää ostohousut jalkaan ja käydä kättelemässä itselleen uuden kulkupelin. Vaikka pimeällä ajo ei juuri nyt ole kovin ajankohtaista, tullaan uudella ajopelillä taas syksyn tullen ajamaan pimeässäkin. Tätä ei pidä unohtaa autokuumeen iskiessä: auto on kuitenkin aina saatava pysäytettyä valaistulla tien osalla.

Auto yön yli koeajoon

Jos joutuu ajamaan paljon pimeässä, ei ole yhdentekevää, millaiset valot autossa ovat. Ostotilanteessa ei pidä antaa valojärjestelmien toinen toistaan hienompien nimitysten hämätä, vaan ainoa oikea tapa selvittää valojen hyvyys on pyytää auto yön yli koeajoon ja käydä ajamassa sillä pimeillä tieosuuksilla.

Näin saa fiilisteltyä paitsi valotehoa erikseen lähi- ja kaukovaloilla, myös mahdollisen valonvaihtoavustimen tai portaattomasti mukautuvien matriisivalojen toimintaa. Jos autoliike ei anna autoa yön yli koeajoon, kannattaa mennä toiseen liikkeeseen.

Mikäli on hankkimassa käytettyä autoa, koeajo on hyvä suorittaa käytännössä juuri sillä autolla, jota on ostamassa. Jos taas on tilaamassa uutta autoa, on tärkeää varmistaa, että liikkeen koeajoautossa on täsmälleen sama valojärjestelmä kuin tulevassa autossa.

Vaikka kyseessä olisikin täysin sama automalli, voi valojärjestelmä olla eri varustetasoilla täysin erilainen. Ja vaikka varustetasokin olisi sama kuin tilattavassa, on koeajoautoon voitu ottaa lisävarusteena poikkeava valojärjestelmä.

Valonvaihtoavustin auttaa, muttei aina

Valonvaihtoavustin vaihtaa käytännössä lähi- ja kaukovaloja kuljettajan puolesta. Omien kokemusteni perusteella niiden toiminnassa olisi edelleen aika paljon toivomisen varaa.

Käytännössä avustin erehtyy aika usein luulemaan esimerkiksi pellolla olevan talon ikkunasta kajastavaa kattokruunun valoa vastaantulijaksi ja vaihtaa tarpeettomasti kaukovaloilta lähivaloille. Muutenkin auto saattaa räpsytellä valoja erikoisissa tilanteissa, mikä on omiaan provosoimaan vastaantulijaa, joka luulee että hänelle vilkutellaan kaukovaloja. Lisäksi kohtaamistilanteessa ja katuvalojen päättyessä valonvaihtoavustin vaihtaa takaisin kaukovaloille usein aivan liian myöhään.

Vaikka valonvaihtoavustimen toiminnassa on monien autojen kohdalla toivomisen varaa, saattaa siitä silti olla apua esimerkiksi ikäautoilijalle. Pitämissäni ikäautoilijakoulutuksissa moni osallistuja kertoo kokevansa, että huomion jakaminen useisiin asioihin samanaikaisesti tuntuu ikääntymisen myötä selvästi haastavammalta kuin aikaisemmin.

Monesti esimerkkinä esille nostetaan muun muassa juuri valonvaihtoviiksen käsittely pimeällä ajettaessa. Vain välttävästikin toimiva valonvaihtoavustin tuo kuitenkin jo vähän apua kyseiseen ongelmaan.

Matriisivalot korvaavat lyhyet ja pitkät

Se, että ainakaan itse en koe valonvaihtoavustimien toiminnan juurikaan parantuneen viimeisten kymmenen vuoden aikana, johtuu varmasti ainakin osittain siitä, että nykyään yhä useammassa autossa on siirrytty matriisivaloihin.

Mikäli matriisivalojärjestelmä on aktivoitu, ei autossa oikeastaan ole erikseen lähi- ja kaukovaloja vaan tarjolla on valoa aina mahdollisimman paljon, tilanteen sallimissa rajoissa. Matriisivaloilla ajettaessa järjestelmä muovaa valokuviota portaattomasti niin, ettei vastaantulevaa tai edellä ajavaa häikäistä. Lisäksi valokeilaa saadaan muutettua sen mukaan, ajetaanko taajamassa vai maantiellä. Toteutus luonnollisesti vaihtelee eri automallien välillä, joten järjestelmän toiminnan ja hyvyyden testaaminen on tärkeää ennen ostopäätöksen tekoa.

Itselläni on nyt menossa toinen auto, jossa on matriisivalot, ja haluan ehdottomasti sellaiset käyttöautooni jatkossakin. Kuten sanottua, valonvaihtoavustimen toiminnassa on monien automerkkien kohdalla paljonkin toivomisen varaa, mutta matriisivalot toimivat usein erinomaisesti – toki poikkeuksiakin varmasti löytyy.

Uusi tekniikka tiedostettava

Myös sellaisten autoilijoiden, joiden autoissa ei ole matriisivaloja, tulisi tiedostaa niiden olemassaolo ja yleistyminen. Kun ajaa matriisivaloilla varustetulla autolla pimeässä, vastaantulevan auton kuljettaja alkaa monesti vilkutella kaukovaloja. Vastaavanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta matriisivaloilla autoilevalta.

Aluksi ajattelin, että valoni häikäisevät – kunnes tein testin, jossa ajoin toisella autolla pimeällä useita kertoja omaa autoani vastaan. Lopputulema oli, että eivät ne oikeasti häikäisseet. Lieneekin kyse siitä, että autoilijat ovat tottuneet näkemään räpsähdyksen, kun vastaantulija vaihtaa kaukovaloilta lähivaloille. Jos vastaantulijalla on matriisivalot, tätä räpsähdystä ei ole havaittavissa.

Sen sijaan, että matriisivalot oikeasti häikäisisivät vastaantulijaa, taitaa totuus ollakin se, että vastaantulija vain luulee häikäistyvänsä.

Olennaista kohtaamistilanteissa onkin oikea katseen käyttö. Ei ole järkevää tuijottaa vastaantulijan valoja, rekisteritunnusta tai auton merkkiä. Sen sijaan olennaista on havainnoida selvästi vastaantulijan oikealle puolelle: pitkälle eteenpäin ja tien oikeaan reunaan. Näin välttyy varmimmin häikäistymiseltä. On tärkeää pitää mielessä sekin, että mahdollinen kevyt liikenne kulkee pääsääntöisesti maantiellä juurikin tien oikeassa reunassa.

Seuraavaa autoa valittaessa suosittelen siis harkitsemaan matriisivaloilla varustettua yksilöä. Kaikilla ei ole tietenkään varaa ajaa uudella autolla, mutta kyseisiä järjestelmiä alkaa löytyä ihan mukavasti myös käytettyjen autojen markkinoilta, kunhan asiaan vaan osaa autoa valitessaan kiinnittää huomiota.

Valojen toimintaperiaate tärkeä tuntea

Lisäksi ei voi liikaa painottaa sitä, että auton valojen toimintaperiaatteeseen on todella tärkeää tutustua.

Monissa autoissa takavalot eivät pala huomiovaloilla ajettaessa: autoilijat luottavat liikaa siihen, että automatiikka kytkee ajo- ja takavalot päälle, kun niitä tarvitaan. Valitettavasti näin ei aina ole, eli monissa autoissa ajo- ja takavalot eivät syty riittävän varhaisessa vaiheessa silloin, kun valokatkaisijaa on automaattiasennossa.

Onkin tärkeää, että kuljettaja perehtyy valojen asetusvalikoihin ja säätää ajo- ja takavalot syttymään mahdollisimman herkästi – sekä aina sateella. Mikäli näitä säätömahdollisuuksia ei ole, tai ajo- ja takavalot eivät syty riittävän varhain niistä huolimatta, kannattaa valokatkaisija kääntää suosilla ”valot päälle” -asentoon. Silloin voi ainakin olla varma, että ajo- ja takavalot palavat koko ajan – kunhan on muistanut tarkastaa, että polttimot ovat kunnossa.

On myös autoja, joissa takavalot on ohjelmoitu palamaan huomiovalojen kanssa. Tämä on erinomaisen hyvä asia, mutta petollista on se, että välttämättä tällaisessakaan autossa perävaunun valot eivät pala niin kauan, kun autossa on huomiovalot päällä. Mikäli näin on, on syytä kääntää valokatkaisija ”valot päälle” -asentoon aina perävaunun kanssa ajettaessa.

Valojen toimintaperiaatteen tuntemisen ja niiden toiminnan tarkastamisen lisäksi on tärkeää huolehtia umpioiden kunnosta ja puhtaudesta. Surullista on se, että yhä harvempaan uuteen autoon on saatavilla ajovalojen pesureita – käytettyjen markkinoilta niitä toki vielä jonkin verran löytyy.