Cinque Terre: La Dolce Vita

Mereen asti yltävät vehreät terassikukkulat, sympaattisia poukamia, murretun maan värisiä taloja – ja makeaa elämää: tämä on paratiisi Italian Rivieran pohjoisosissa.

Jos maailmasta pitäisi nostaa esille yksi postikorttimaisema, joka saa ihmiset huokailemaan, Cinque Terre ja etenkin Vernazzan kylä sekä sen kallioinen poukama olisi listoilla korkealla. Moni pitää Vernazzaa myös Italian kauneimpana kaupunkina. Sen kanssa kilpailee tosin tasaväkisesti hieman pohjoisempana Genovan lähettyvillä sijaitseva Portofino. Oma suosikkimme Cinque Terrellä oli tosin symppis Riomaggiore.

Cinque Terre on viiden pienen kylän ketju Ligurian rannikolla. Kylissä asustaa yhteensä noin 5000 ihmisistä, ja kylien nimet ovat pohjoisesta etelään Monterosso al Mare, Vernazza, Corniglia, Manarola ja Riomaggiore. Talviaikaan siellä on lähes autiota, kesäisin taas tungosta. Kannattaa ajoittaa siis vierailu oikein.

La Spezzia on lähin iso kaupunki, eikä kovin kaukana ole myöskään surffareiden suosima Levanto.

Yhtä luonnonpuistoa

Cinque Terren kylät, niitä ympäröivä hengen salpaava maisema sekä myös rannikon vedenalainen luonto on yhtä kansallispuistoa, joka kattaa noin 47 neliökilometrin laajuisen alueen. Se on samalla Unescon maailmanperintökohde.

Cinque Terre sopii siis myös patikoijalle, sillä reittejä on kohtuullisen kivasti. Ja kannattaa pysyä polulla, sillä niiden ulkopuolella rinteet ovat jyrkkiä ja irtohiekka sekä kivet tekevät poluista liukkaita jopa kuivalla kelillä sateesta nyt puhumattakaan.

Kengän hyvä pohjakuvio auttaa, ja myös korkeammat varret tukevat kävelyä. Kävelysauvoista on niistäkin apua jyrkemmissä kohdissa.

Osa näistä poluista on ikivanhoja, sillä ne olivat pitkään veneen ohella ainoa tapa poiketa muuhun maailmaan. Vasta junaradan valmistuminen vuonna 1874 avasi kylät oikeasti muulle maailmalle.

Näitä isoja pääpolkuja on kolme, ja ne soveltuvat melko hyvin kaikenkuntoisille. Polulla on melko helppoa pysyä seuraamalla vain kiviin ja kallioihin sekä opasteviittoihin maalattuja punavalkoisia merkkejä.

Suosittelemme Sentiero Azzuroa eli sinistä polkua, joka yhdistää kaikki kylät toisiinsa.

Autoilijalla haastava

Autoilijan näkökulmasta Cinque Terre on sen sijaan hieman kinkkinen kohde. Ylhäällä kukkuloilla on kivoja teitä, joilta aukeaa upea näköala pitkälle Välimerelle. Mutta jos haluaa poiketa pittoreskeihin kyliin, auto on jätettävä parkkiin usein hyvän matkaa näiden ulkopuolelle.

Lisäksi ruuhkaisimpina turistikuukausina parkkipaikkaa on todella haastava löytää. Kapeat ja mutkaiset tiet myös ruuhkautuvat helposti. Autoilua rajoitetaan myös paljon, ja etenkään asuntoautolla ei ole asiaa kapeille rannikon teille.

Junalla taas kylät ovat helpommin vierailtavissa, mutta silloin on tyytyminen matalampiin näköaloihin. Juna on silti fiksu valinta. Kiskot yhdistävät paitsi kaikki kylät myös Cinque Terren sekä La Speziaan että Levantoon. Oikea juna on helppo tunnistaa sen nimestä 5 Terre Express.

Myöskään etäisyydet eivät huimaa, matka-aika kylien välillä on vain muutamia minuutteja. Sen jaksaa seistä, jos täydestä junasta ei löydä enää istumapaikkaa. Ruuhkaisimpiin aikoihin kaikki matkustajat eivät myöskään aina mahdu junaan. Onneksi vuoroväli on riittävän tiheä.

Ja junalipun hinta ei tee sekään isoa lovea matkakassaan. Yhden päivän lippu aikuiselta maksaa 14,8 euroa ja sillä saa matkustaa niin paljon kuin yhden päivän aikana vain ehtii. Se sopii siis hyvin junahyppelyyn kylien välillä.

Chillailua

Ja maisemukuvien ottamisen välissä ja rantakalliolla sekä mereen tuijottelun ohessa pittoreskeissä kylissä voi rentoutua istumalla jonkin sympaattisen aukion laidalle nauttimaan erinomaisesta jäätelöstä sekä espressosta. Ja ruoka on luonnollisesti pääsääntöisesti hyvää kaikkialla.

Jos joku haluaa kuitenkin autenttisemman ja myös edullisemman ruokakokemuksen, silloin kannattaa syödä joko La Speziassa tai ylempänä jossain Cinque Terreä reunustavilla kukkuloilla sijaitsevassa pikkukylässä. Kolmen ruokalajin lounas ja kahvi siihen päälle kustantaa vain hieman reilut 10 euroa.

Ja kuten jo mainitsimme, kesäisin aluetta ylikansoittavat turistit. Ja nykyisellä sosiaalisen median aikakaudella myös sen lieveilmiöt käyvät helposti hermostuttamaan. Touko- ja kesäkuu ovat suomalaisesta näkökulmasta aika passeleita ajankohtia visiitille. Ilmasto on mukava, ja kylissä on vielä hieman tilaa hengittää. Vastaavasti esimerkiksi lokakuu on sekin vielä kiva aika lomailla, sillä Cinque Terressä on kuitenkin vielä silloin suomalaisittain katsottuna täysi kesä – ainoastaan illat pimenevät nopeammin.

Myös rantaihmisille Cinque Terre tarjoaa oivat mahdollisuudet paistattaa hipiäänsä. Etenkin Montorossossa on yllättävän iso hiekkaranta.

No, Suomessa on totuttu myös kallioisempiin maisemiin, joten yksityisyyttä kaipaavat voivat etsiä kallioiden lomasta oman rauhallisen paikkansa.

Ja jos joku ottaa sosiaalisen median avaamat mahdollisuudet avoimin sylin vastaan, Cinque Terressä voi luoda melko vaivattomasti sitä ihanaa somelumoa kaikille. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Disney-aiheinen uiskentelu Pienen Merenneidon kanssa?

Lisätietoa: https://www.visitcinqueterre.eu/en/, https://www.cinqueterre.it/en/ 

Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Vesa Eskola, VisitCinqueTerre ja Wikipedia