Erämaa kutsuu – katso oppaan vinkit onnistuneeseen eräretkeen!

Yhä useampi suomalainen kiinnostui koronan aikaan erilaisesta eräilystä ja retkeilystä. Mikäli harrastaminen kiinnostaa, mutta kaikki perusteet eivät ole vielä hallussa, kannattaa ennen pidempää eräreissua tiedostaa muutama perusniksi.

Suomalaisilla on eräily verissä. Tai niin ainakin moni kuvittelee. Metsästys, kalastus ja vaellus kuuluvat maassamme yleisiin harrastuksiin. Kaikkia näitä voi harrastaa hyvin monella eri tavalla: lähellä tai kaukana, mukavuus- tai saalispainotteisesti, kuivalla maalla tai vesistöillä, edullisesti tai isommalla budjetilla ja niin edespäin.

Etenkin Lapin valtavat, jopa satojen tuhansien hehtaarien kokoiset erämaa-alueet vetävät usein ihmisiä puoleensa. Alueet ovat metsähallituksen omistamia, niissä saa retkeillä varsin vapaasti, maisemat ovat upeita ja kuka tahansa voi ostaa niille metsästys- ja kalastuslupia.

Moottori vieraili syksyisellä eräreissulla Inarin seudulla, josta löytyy laajempi artikkeli painetusta Moottorista 9/2023. Matkalla mukana neuvomassa oli eräopas Henri Koljonen, joka jakaa tässä artikkelissa muutaman vinkin onnistuneeseen eräretkeen pohjoisessa. Luonnollisesti ohjeet ovat käyttökelpoisia myös maamme muissakin osissa.

Kompassi ja kartta tutuksi

Erämaassa suunnistamistaitojen on syytä olla hanskassa. Nykyään on tietysti olemassa myös useita erilaisia karttasovelluksia puhelimiinkin, mutta aina on hyvä varautua elektroniikan pettämiseen. Erämaihin eksyminen ei ole mitenkään tavatonta, mutta se on myös kaukana mukavasta kokemuksesta.

Kokemattomampien kannattaakin palautella kartan ja kompassin käyttöä mieleen esimerkiksi ihan lähimetsässä ennen reissuun lähtemistä.

Tarkkana pakkaamisessa

Tärkeää on tietysti pakata mukaan oikeat asiat. Pitkän vaelluksen jälkeen leirin pystytyksessä ei ole erityisen mukavaa huomata, että jotain kriittistä on jäänyt kotiin.

Koljosen mukaan oleellista on pakata mukaan riittävät eväät, alueen kartta, mieluusti GPS-laite, tulentekotarvikkeet, makuualusta ja makuupussi, sekä ehdottomasti hyvä otsalamppu ja siihen vara-akku tai paristot. Niillä pärjääkin sitten jo pitkälle.

Uni on retkeillessäkin tärkeää, ja Koljonen kehottaakin panostamaan hyvään makuupussiin ja -alustaan. Ilman hyvää alustaa maasta hohkaa kylmää ilmaa läpi, kun pussin untuvat/kuidut ovat ihmisen painosta kasassa – eikä näin ollen juuri eristä siltä kohtaa.

Koljonen kertoo itse pitävänsä aina mukana tarppia, ja kehuu sen monikäyttöisyyttä.

– Jos huono sää yllättää, tarpin saa äkkiä viritettyä suojaksi, ja se on ehkä kevyin majoite mitä tiedän, Koljonen kertoo.

Mikäli ohjelmaan kuuluu pyyntiä, tulee mukaan tietysti ottaa tarvittavat kalastus- ja/tai metsästystarvikkeet. Esimerkiksi pyypilli on hyvä lisä siltä varalta, mikäli isompaa kanalintua ei ole tahdo löytyä.

Metsästäjä ei kiittele ruskaa

Kanalinnustus onkin suosittu jahtimuoto nimenomaan Lapissa. Mahdollisuudet onnistuneeseen jahtiin paranevat, kun valitsee oikean pyyntiajankohdan. Koljosen mukaan paras ajankohta linnustamiseen on ennen ruskaa, ja sen jälkeen.

– Ruskan aikaan linnut ovat arkoja. Esimerkiksi ensilumien aikaan on kelpo aika elätellä saalistoiveita, Koljonen toteaa.

Mikäli jahdin onnistumismahdollisuuksia haluaa vielä lisätä, kannattaa etenkin kokemattomamman seurueen harkita eräoppaan palkkaamista. Tuntemattomalla alueella liikkumisessa ja metsästämisessä on aina omat vinkkelinsä. Ammattilaiset tietävät millaisilla alueilla riistaa on, sekä osaavat auttaa esimerkiksi vähemmän maastossa aikaansa viettäneitä leiripaikan valinnassa ja muussa ”leiriarjessa”.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen