23.1.2024

Euroopan kulttuuripääkaupunki Tarttoon sinivalkoisin siivin maaliskuusta

Kuvaaja Mana Kaasik

Finnair aloittaa lennot Viron yliopistokaupunki Tarttoon maaliskuusta kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa ympäri vuoden.

Finnair lentää maaliskuun 31. päivästä lähtien Tarttoon kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa ympäri vuoden. Lennot ovat Tarton kaupungin osin tukemaa ja kilpailutuksen kautta järjestämää ostoliikennettä.

Etelä-Viron eläväinen ja nuorekas yliopistokaupunki Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vilkas ja nuorekas

Tartto on vilkas yliopistokaupunki. Yliopisto tarkoittaa eläväistä, taiderikasta ja nuorekasta kaupunkikuvaa. Tarttoon on syntynyt myös vilkas startup- ja IT-sektori.

Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Tartossa ja eri puolilla Etelä-Viroa järjestetään satoja tapahtumia.

Tartto on Tallinnan vuoden 2011 jälkeen toinen virolainen kaupunki, jolla on kunnia kantaa Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä. Kuten Moottori on jo kertonut, Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden kantavana teemana ovat eloonjäämisen taiteet, eli tiedot, taidot ja arvot, jotka auttavat ihmiskuntaa elämään tulevaisuudessa hyvää elämää. Vuosi 2024 tuo Etelä-Viroon yli tuhat tapahtumaa.

Lentokone

Lentoaika Helsingin ja Tarton välillä on noin 40 minuuttia. Lennot operoidaan Finnairin lähiliikenteessä laajalti käytetyillä ATR-koneilla.

Lennot Tarttoon lähtevät Helsingistä iltapäivällä kello 13:50 ja myöhään illalla kello 23:55, ja lennot Tartosta Helsinkiin lähtevät aamulla kello 6:40 ja iltapäivällä kello 15:40.

Juuret syvällä, ajankohtaisempi kuin koskaan

Vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tarttoon yliopiston, joka kuuluu edelleen maailman huippuihin. Etelä-Viron alueen pääkaupunki omaa siten pitkät juuret eurooppalaisen sivistyksen, kulttuurin ja tieteen historiassa.

Kaupunki sijaitsee Euroopan rajalla ja sen lähialueella asuvat Viron setukaisten ja võrumaalaisten alkuperäiskansat ja vanhauskoisten yhteisö.

Sitten Tarton kulttuuripääkaupungiksi valinnan ja vuoden 2019 jälkeen on globaalisti tapahtunut paljon kuten monin tavoin elämää mullistanut koronakurimus sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tartu 2024 -kulttuuripääkaupunkivuoden taiteellinen johtaja Kati Torp eritteli Moottorin aiemmassa artikkelissa teemavuoden toteutustapoja.

– Huomaamme eloonjäämisen taiteiden merkityksen. Valppaus, kestävyys, solidaarisuus, yhteistyö ja demokratia ovat kriittisiä niin kulttuurimme, kuin koko Euroopankin selviytymiselle.

Teksti: Marko Jokela Kuvat:  Mana Maasik ja Moottorin arkisto

Lisää aiheesta

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat