Hullu, humalassa vai huomio hukassa? Punaisia päin ajaminen ei ole aina tahatonta.

Punaista päin ajetaan noin joka viides kerta valojen vaihtuessa. Usein kyseessä on vahinko, mutta syynä voi olla myös voimakkaan jarrutuksen pelko tai piittaamattomuus.

Yli 60 prosenttia Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kertoi, että huomiointivirheen tai tarkkaamattomuuden olleen syynä siihen, ettei punaisiin ole pysähdytty.

– Jos ratin takana katse ja keskittyminen on jossain muualla kuin liikenteessä, on selvää, että valo-opasteetkin voivat jäädä huomaamatta tai ne huomataan liian myöhään, Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi kuvailee.

Liikennevalojen rytminen liike

– Liikennevalojen vaihtumisen rytmi on suunniteltu jokaiselle tieosuudelle nopeusrajoitukset huomioiden. Myös ylinopeudella tai väärällä tilannenopeudella ajettaessa joudutaan helposti tilanteeseen, jossa valojen vaihtumista keltaiseksi ei ennätetä havainnoida riittävän ajoissa ja päädytään ajamaan punaisia päin, Lammi toteaa.

Tarkkaamattomuuden tai huomiointivirheen lisäksi kuljettajat perustelivat punaista päin ajamista myös tilanteen vaarattomuudella tai tilanteessa joustamisella.

Painaisinko kaasua vai kokeilisinko jarrua?

Valojen vaihtuessa keltaiseksi kynnys jarruttaa on suurempi, jos nopeutta on enemmän.

– Jos kuljetaan esimerkiksi 40 km/h 30 km/h sijasta, jarruttaminen ja pysähtyminen voidaan kokea hankalammaksi tai matkan tekoa hidastavaksi, jopa vaaralliseksi. Liikennevaloissa viime hetken kiihdytykset voivat kuitenkin johtaa pahoihin seurauksiin, jos valon kellastuessa painetaan kaasua jarrun sijaan, Lammi kertoo.

Liikenneturva seuraa tilannetta

Liikenneturva tarkkailee vuosittain autoilijoiden liikennevalojen noudattamista.

Tänä vuonna muutamissa paikoissa tehtyjen pistokokeiden mukaan noin joka viides kerta valojen vaihtuessa yksi tai useampi ajaa päin punaista.

Suhteellisesta yleisyydestä huolimatta punaista päin ajaminen tuomitaan laajalti.

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista 86 prosenttia ilmoittaa pitävänsä autolla punaista päin ajamista vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena.

Polkupyörällä pienempi paha

– Vastauksista ilmenee, että periaatteen tasolla keskeiset liikennesäännöt tunnetaan ja niitä halutaan noudattaa. Käytännön liikennetilanteessa tästä kuitenkin lipsutaan, joko vahingossa tai tiedostaen, Lammi pohtii.

Suhteessa esimerkiksi polkupyörällä punaista päin ajamiseen asennoituminen on lievempää: sitä pitää vakavana tai erittäin vakavana kaksi kolmesta vastaajasta.

Suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä selvitettiin joulukuussa 2015. Tutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta TNS Gallup Oy internetpaneeli GallupForumissa. Kaikkiaan haastateltiin 1658 henkilöä, joista autoilijoita oli 1290 eli 78 prosenttia.

Lähde ja kuvitus Liikenneturva