Ilman konseptiautoja meillä on vain tässä ja nyt – Ajatuksia autoista

Brysselin autonäyttely keskittyy voimakkaasti autojen myyntiin, joten autovalmistajat eivät tuhlaa messutilaa konsepteilla. Se on sääli.

Muistan autonäyttelyitä 2010-luvulta, joiden jälkeen on ollut vähän tyhjä olo. Messujen merkittävin anti olivat eri autovalmistajien konseptiautot, jotka usein kertoivat vähän lähivuosien ostettavista autoista. Varsinaisten myyntimallien esittely tapahtui pitkin vuotta omassa mediakuplassa, mutta messuilla esillä olivat ykköset, eli tulevaisuuden aikeet. Niissähän ei parane olla naapurifirmaa huonompi. Tämä näkyi esimerkiksi vuosien 2016–2017 "autonomiakiila"-buumissa, jossa valmistajat esittelivät kilpaa ovikiilamaisia pikkubusseja, jotka ajavat itse itseään 2020-luvulle tultaessa. Toisin taisi käydä, sillä "autonomiakrapula" iski lehdistötilaisuuksiin jo 2018, ja tännekin piti ajaa ihan itse vielä vuonna 2026.

Nyt järjestetty Brysselin autonäyttely pyrkii, tahallaan tai tahattomasti, korvaamaan Geneven autonäyttelyn poistumista. Ero on kuitenkin selkeä, sillä Brysselin näyttely on ennen kaikkea myyntinäyttely, jossa myydään peräti kolmasosa Belgian yli 400 000 auton vuosimyynnistä. Lisäksi Brysselissä on hallitilaa lähes jokaisen merkin koko mallistolle siinä, missä Geneven Palexpon hallit riittivät kyllä kaikkien uutuuksille.

Niinpä Brysselissä oli kattava autonäyttely, jossa esiteltiin lähinnä "oikeita", ostettavia uutuuksia. BYD oli tuonut Seal 6 Touringin jälleen paikalle, Honda nosti Preluden osastonsa keskipisteeksi, Xpeng näytti Euro-version P7+:sta. Kia EV2 ei päässyt vielä messujen myyntitalkoisiin mukaan, mutta kansanmalli sopii silti myyntinäyttelyyn mainiosti.

Onneksi on Citroën. Ranskalaismerkki oli tuonut uusimman "hullutuksensa", ELO-konseptin paikalle. Auto saa nimensä sanoista "rEst, pLay, wOrk", joista on kaikista otettu sanan toinen kirjain. Kuusipaikkainen moderni olohuone on suunniteltu tarjoamaan ideoita matkustamiseen, etätyöhön, harrastamiseen ja niin edelleen. Autoon on haettu ideoita myös kymmenottelusta (hah haa!) ja näyttöpintojen tutkiskelua on jatkettu edellisestä hulluttelusta, Oli-konseptista. Oli:n tavoin myös ELO lainaa tuotantomallien tekniikkaa, joten mahdollisuuksia olisi tuoda 4,1 metriä pitkä auto vaikka tuotantoon, mutta ei Citroënillakaan ihan niin hulluja olla.

Vaikka auton kaupallinen merkitys on lähes nolla, piristää pieni tulevaisuuden pohdiskelu koko alaa. Sitä paitsi, voihan konseptiautolla testata vesiä esimerkiksi uuden muotokielen tai ideoiden kantavuuden suhteen. Tai valmistella ihmisiä tulevaan, vaikka joku liikejohtamista enemmän lukenut varmasti sanoisi, että se tuskin on oikea suunta.