Käytetyt erikoisuudet: jo ensi vuoden jälkeen museorekisteröitävissä oleva Attenborough'n aarre, Ford Scorpio 2,9 V6

Olisiko kohu Ford Scorpion ympärillä laantunut 30 vuodessa niin, että autoa voisi pitää isona ja mukavana harrasteautona, suorastaan retrona?

Toisen sukupolven Ford Scorpio herättää joissain meistä erilaisia tunteita, kun taas toisissa se ei soita kerta kaikkiaan mitään kelloja, sillä eihän näitä tule juuri koskaan liikenteessä vastaan. Toisen polven Scorpio oli eräänlainen paniikkiratkaisu Fordilta 1990-luvun tilanteessa, jossa se tarvitsi uutta rautaa E-segmentin edustussedaneihin. Fordin Saksan toimipisteen ratkaisu oli ottaa suunnittelupöydälle väistyvä, vuonna 1985 esitelty Scorpio, ja piirtää sille muotoilujohtaja Fritz Mayhew'n johdolla kokonaan uusi kori.

Scorpio oli Saksan Ford. Se valmistettiin perinteikkäässä Kölnin-tehtaassa, jossa tehtiin pitkään myös muun muassa Fiestaa, ja joka valmistaa nykyisin Fordin MEB-pohjaisia sähköcrossovereita, Explorer EV:tä ja Capria. Kuvassa on ensimmäisen sukupolven Scorpio vuosimallia 1985.

Takavetopohjainen alusta ja esimerkiksi moottorit vuonna 1994 debytoineeseen uutuuteen otettiin käytännössä suoraan edeltäjästä, tosin jousitusta ja muita ajettavuuteen liittyviä asioita pyrittiin parantamaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tällainen otus sieltä tuli

Aikalaisten vastaanotto toisen sukupolven Ford Scorpiolle oli tuolloin 30 vuotta sitten hieman ristiriitainen. Toisaalta auton ominaisuuksista edelleenkin pidettiin, mutta toisaalta taas sen ulkonäköä oudoksuttiin laajalti. Itse asiassa eurooppalainen autolehdistö kävi biologian kirjat hyvinkin tarkkaan läpi selvittäessään, minkä selkärankaisiin tai selkärangattomiin kuuluvan lajin edustaja Scorpio oikein oli.

Maski muistutti monen mielestä jonkin kalan suuta, toiset puolestaan näkivät siinä enemmän liskon irvistystä. Ajovalot sen sijaan tulkittiin Austin-Healey Spriten hengessä "bugeyeksi" eli ötökän silmiksi. Motoring research kirjoittaa artikkelissaan "Scorpion muistuttavan jotain, jonka sir David Attenborough voisi löytää hämärästä luolasta Borneolta". Myöskään sedan-mallin perän ei monesti katsottu oikein keskustelevan rohkean keulan kanssa. Scorpio sedanin perä muistuttaa paljon tuon ajan amerikkalaissedaneita, ja itse asiassa Scorpion ovenkahvat oli lainattu suoraan Atlantin takaa Ford Crown Victoriasta. Farmarimallin perä oli valtavirtaisemman näköinen. Hatchbackina toisen polven Scorpiota ei enää valmistettu.

Viimeisten 30 vuoden aikana olemme kuitenkin nähneet niin paljon erikoisen näköisiä ja kaikin puolin irroittelevia automalleja, ettei vuonna 1994 ensiesitelty Scorpio näytä enää mitenkään poikkeuksellisen kummalliselta. E-segmentin edustajana Scorpio päätyi myös kaikkein arvokkaimpiinkin tehtäviin mitä henkilöautolle voi keksiä. Sitä käytettiin nimittäin laajalti Euroopassa hautausautona, ja Hollannin kuningasperheellä oli aikanaan jopa laivue Scorpioita. Yksi niistä oli edelleenkin olemassa oleva erikoisvalmisteinen landaulet, jossa siis takaistuinten yllä on juhlapäiviä varten avattava katto.

Kuten jo tulikin mainittua, ulkonäöllään kohauttanut toisen polven Scorpio peri voimanlähteensä pitkälti edeltäjältään. Saatavilla oli Englannin Fordin 2,0- ja 2,3-litraisia DOHC-rivinelosia sekä E-segmenttiin hyvin sopiva 2,9-litrainen saksalainen Cologne V6, Cosworthin virityksillä 24-venttiilisenä tai sitten perusmallisena 12-venttiilisenä. Myös italialaisperäinen diesel oli joillain markkinoilla saatavilla.

Ford lakkautti Scorpion lopulta vuoden 1998 jälkeen, ja se on jäänyt toistaiseksi viimeiseksi E-segmentin edustusluokan Fordiksi Euroopan markkinoilla ja Euroopassa tuotettuna. Fordillahan oli tuohon aikaan tallissaan sekä Jaguar että Volvo, joiden kautta Ford sai pidettyä hyvin hyppysissään edustusautoja.

Kakkospolven Scorpioita tuotettiin lopulta varsin vähän, alle 100 000 kappaletta.

Ford Scorpio 2,9 V6 vm. 1995

Jos talliinsa haluaa vaikkapa harrasteajoneuvoksi todellakin erikoisen palan Fordin historiaa, ja samalla tilavan ja mukavan sedanin V6-koneella automaattivaihteiston kera, voisi tässä olla osuva vaihtoehto 2 000 eurolla. Tällä kertaa Tori.fi:n valikoimista löytyy ylöjärveläinen yksilö vuosimallia 1995.

Kuten auton myynti-ilmoituksessakin todetaan, tämä vuodelta 1995 peräisin oleva Scorpio on pian museorekisteröitävissä. Ajoneuvohan kelpaa museorekisteriin, kun sen valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta, ja kun se on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entisöity asianmukaisesti.

Tämän autoyksilön kohdalla tuo aikaraja on tulossa täyteen puolentoista vuoden kuluessa, ja kaikkein varhaisimpien, vuoden 1994 puolelta peräisin olevien toisen polven Scorpio-yksilöiden kohdalla se täyttyy jo tämän vuoden jälkeen. Ylöjärveläisen yksilön mahdollisella ostajalla on siis 17 kuukautta aikaa saada auto jälleen tieliikennekelpoiseksi ja korjata ilmoituksessa mainitut pienet sähköviat ennen kuin museorekisteröinti on ensimmäisen kerran mahdollista.

Muilta osin esimerkkiyksilömme vaikuttaa sisältä ja ulkoa varsin siistiltä. Myynti-ilmoituksessa autoa kerrotaan säilytetyn kuivassa tallissa. Autossa on matalaviritteisempi 12-venttiilinen V6, joka tuottaa 148 hevosvoiman tehot ja 229 newtonmetrin vääntömomentin. Nelivaihteinen automaattivaihteisto yhdistää sen voimat auton takapyörille.

Lähteet: Tori.fi, Motoring Research, Motor1