Kuljetusala kaipaa sähkö- ja kaasukuorma-autojen hankintatukia hallitusohjelmaan

Kuorma-autojen sähköistyminen nopeutumassa, suppea kaasunjakeluverkko jarruttaa kaasukuorma-autojen hankintaa.

Suomessa on tavaroiden kuljettava, jotta yhteiskunnan rattaat voivat pyöriä: kaupat täyttää hyllynsä ja teollisuus varmistaa tuotannon keskeytymättömyys.

Mutta miten ratkaistaan liikenteen aiheuttamien päästöjen kunnianhimoiset vähentämistavoitteet ja raskaiden ajoneuvojen kyvyt? Miten liikennesektorin vihreä siirtymä voidaan hoitaa ammattiliikenteen tarpeiden näkökulmasta?

Tätä haastetta puivat kuljetus- ja logistiikka-alan asiantuntijat keskustelivat Kuljetus 2023 -tapahtumassa Jyväskylässä.

Tukia hankintaan ja jakeluinfraan

Kuljetusala nosti Jyväskylässä tärkeimpinä käyttövoimamurroksen nopeuttajina esille hankintatuet ja jakelu- ja latausinfran tuet, kiteyttää Autoalan Tiedotuskeskus tapahtuman annin.

Kuorma-autokannan käyttövoimamurros on vielä alussa, mutta se kiihtyy lähivuosina.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan autokannassa on tällä hetkellä noin 500 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja hieman yli 30 sähkökuorma-autoa.

Kuorma-autojen sähköistyminen nopeutumassa

Sähkökuorma-autojen toimintamatka on pidentynyt ja käyttökokemukset erityisesti kaupunkijakelussa ovat olleet hyviä myös pohjoisissa olosuhteissa. Suomessa on meneillään monia sähköisen raskaan liikenteen pilotteja, joissa kerätään käyttökokemuksia sähkökuorma-autoista erilaisissa kuljetustehtävissä.

Sähköistymiskehityksen ennakoidaan nopeutuvan vuosien 2026–2027 jälkeen ja vetykäyttöisen kaluston yleistymisen muutamaa vuotta myöhemmin.

Kova hankintahinta

Sähkökuorma-autojen hankintaa jarruttaa autojen vielä yli kaksinkertainen hankintahinta sekä kuorma-autokalustolle soveltuvan latausverkoston ja vedyn jakeluverkoston puuttuminen.

Käyttövoimamurroksen alkuvaiheen hankintatuet ja lataus- ja jakeluinfran tuet ovat tärkeimpiä kuljetusalan sähköistymisen nopeuttamistoimia.

Suppea kaasunjakeluverkko jarruttaa

Suomessa on Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan erittäin hyvät mahdollisuudet biokaasun tuotantoon ja uusiutuvan sähkön investoinnit mahdollistavat tulevaisuudessa hiilineutraalin synteettisen metaanin kustannustehokkaan tuotannon.

”Kaasuautojen kysyntää jarruttaa harva jakeluverkko, joka rajaa vielä kaasukuorma-autojen käyttökohteita. Kaasukuorma-autojen hankintaan on ensi vuoden loppuun asti saatavilla hankintatukea, joka kaventaa kaasu- ja dieselkäyttöisten kuorma-autojen hintaeroa.”

Jakeluvelvoite pärisyttää partoja

Jyväskylän keskusteluissa sivuttiin myös hallitusohjelmaneuvottelujen kiistakapulaksi noussutta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite nostaa polttonesteiden hintoja, sillä uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden hinta on fossiilisia polttoaineita korkeampi ja niiden tuotantokapasiteetti on rajallinen.

Liikenteen päästövähennykset nojaavat Suomessa pääosin jakeluvelvoitteeseen – se vastaa noin puolesta liikenteen päästövähennyksistä vuosina 2022–2030.

Autoalan Tiedotuskeskus arvioi haastetta seuraavasti: ”Ilman riittävää jakeluvelvoitetta liikenteen päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta. Päästöylitykset jouduttaisiin pahimmillaan kuittaamaan ostamalla ulkomailta päästöyksiköitä, joiden hinta voi nousta ennakoimattoman korkealle.”

Sähköistymisen nopeuttamistoimia

Toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä pohtii jakeluvelvoitteen mahdollisen alentamisen vaikutuksia.

– Mikäli jakeluvelvoitetta alennetaan, tulevan hallituksen on samalla laadittava autokannan sähköistymistä nopeuttava toimenpidepaketti. Tällaisia kansantaloutta tukevia nopeuttamistoimia ovat sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisten autojen hankintakannusteet ja lataus- ja jakeluinfrastruktuurin kehittäminen. Sähköistymistä nopeuttamalla liikenteen päästöjä voidaan vähentää siten, ettei suomalaisten veroeuroja tarvitse sijoittaa päästöyksiköiden hankintaan muista EU-maista.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus