Kuritusta kahdella tapaa – mille lentoyhtiöille Lähi-idän kriisi on uhka, entä kenelle jopa mahdollisuus?

Lähi-idän sotatoimet ovat tähän mennessä johtaneet jopa koneiden maadoituksiin. Toisaalta jotkut ovat nähneet tilanteessa jopa hyötyä, kun esimerkiksi United Airlines on kertonut valmistautuneensa tähän skenaarioon jo vuosia.

Sotatoimet Lähi-idässä kiihtyivät voimakkaasti joidenkin kuukausien hiljaisemman vaiheen jälkeen lauantaina 28. helmikuuta, kun Yhdysvallat ja Israel käynnistivät ennaltaehkäisevän pommituskampanjan Iranin ydinase- ja pitkän kantaman ohjusohjelmia vastaan.

Iran puolestaan nurkkaan ajettuna alkoi käyttää hyväkseen strategista sijaintiaan, ja läikyttämään konfliktia provosoimattomasti Persianlahden maihin, iskemällä niiden siviilikohteita vastaan ohjuksin sekä droonein sekä estämällä öljykuljetukset strategisesti tärkeällä Hormuzinsalmella.

Tilanne on aiheuttanut lentoliikenteelle kriisin kahdella eri tavalla. Yhtäältä se on sulkenut eräitä maailman vilkkaimpia lentoasemia ja tärkeitä lentoreittejä. Toisaalta se on nostanut polttoaineiden hinnat yli kipurajojen, kuten myös vaikkapa polttomoottoriautoilijat tietävät.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 8. huhtikuuta solmittu tulitaukosopimus näyttää lopettaneen intensiivisimmät sotatoimet ainakin hetkellisesti, mutta vielä menee aikaa, ennen kuin lentoliikenne voi toipua pahimmasta kriisistään sitten covid-pandemian eli... muutaman vuoden.

On väläytelty jopa sitä vaihtoehtoa, että esimerkiksi Euroopassa lentoyhtiöitä tulisi kohtaamaan polttoainepula ilman tilanteen rauhoittumista. Josko ei kuitenkaan mentäisi vielä niin pitkälle?

Koneita varastoon

Iranin aloittamat iskut Persianlahden maiden siviilikohteita vastaan sulkivat siis muutamia sellaisia lentoasemia, jotka kuuluvat maailman vilkkaimpiin. Näihin lukeutuvat Dubain kansainvälinen lentoasema eli Emiratesin kotipaikka ja Abu Dhabin kansainvälinen lentoasema eli Etihad Airwaysin kotikenttä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa sekä Doha Hamad, Qatar Airwaysin kotikenttä Qatarissa. Kaikki mainitut toimivat tärkeinä maanosien risteysasemina, ja esimerkiksi Dubai nähdään säännöllisesti jopa maailman vilkkaimpien lentoasemien tilaston kärjessä.

Tuohonkin siviililentoasemaan on konfliktin aikana osunut myös drooneja. Koska droonit ja ohjukset muodostivat välittömän uhan lentoturvallisuudelle, oli monet alueen kentät, mukaan lukien Dubai International ja Doha Hamad, pakko sulkea. Päivien ja viikkojen ajan kentät olivat joko kokonaan suljettuina tai hyvin vajaalla käytöllä.

Tästä johtuen esimerkiksi juuri Emiratesin, Etihadin ja Qatar Airwaysin toiminta pitkälti halvaantui, eikä ole tähänkään päivään mennessä palautunut ennalleen. Yhteensä pelkästään näillä kolmella lentoyhtiöllä on noin 700 lentokonetta.

Tilanteen vakavoiduttua nopeasti ja äkkiarvaamatta monet näiden lentoyhtiöiden koneista olivat kohteissaan, eivätkä päässeet lentämään takaisin kotikentälleen. Ratkaisuksi keksittiin covid-pandemian pahimmilta ajoilta tuttu keino, varastokentät.

Esimerkiksi Qatar Airways siirtolensi yli 20 eri lentoasemille jumiin jäänyttä konettaan Espanjan Terueliin, joka on syrjäinen, varastointi- ja romutuspalveluistaan tunnettu kenttä.

Terueliin ovat joitain koneitaan lennättäneet muutkin lentoyhtiöt. Flightradar24:n tietojen perusteella British Airways on lennättänyt sinne yhden Airbus A380 -superjumbonsa ja Air France yhden Boeing 777-300ER:nsä. Yhtiöt käyttävät näitä konetyyppejä reiteillään muun muassa juuri Lähi-itään, joten osa niistä on väliaikaisesti poistettu vahvuudesta. Kyseiset koneet ovat myös edellisen sukupolven koneita eli janoisempia kuin jotkin uudemmat tyypit.

Finnairkin on ilmoittanut peruneensa kaikki lentonsa Dubaihin ja Dohaan vähintään 2. heinäkuuta asti. Monet lentoyhtiöt ovat antaneet tätäkin pidempiä arvioita.

Kokonaan toinen asiansa ovat polttoaineen hinnannousun vaikutukset lentoliikenteeseen. Iranin summittain ampumat droonit tai raketit eivät vaikuta esimerkiksi lentoon Tukholmasta Osloon, Münchenistä Milanoon tai Atlantasta Kansas Cityyn, mutta lentopolttoaineen hinta kyllä vaikuttaa.

Lentoyhtiöiden pakkokeinot polttoainetilanteessa vaihtelevat vähemmän radikaaleista enemmän radikaaleihin.

Monet amerikkalaisyhtiöt ovat esimerkiksi ilmoittaneet nostavansa ruumaan menevien matkatavaroiden tuomaa lisähintaa. Ei tämä nyt mukava toimi ole, mutta ei sitä kovin radikaaliksikaan voi kutsua.

Radikaalimpaa toimintaa on puolestaan luvassa Scandinavian Airlinesilta eli SAS:lta, joka on ilmoittanut peruvansa peräti 1 000 lentoa pelkästään kuluvalta huhtikuulta.

Saksalaisjätti Lufthansan radikaalit toimet liittyvät puolestaan sekä lentojen peruutuksiin että lentokoneiden varastointiin, kaikki tämä polttoaineiden hinnannousun ja mahdollisen polttoainepulan vuoksi. Lufthansa on ilmoittanut siirtävänsä suurimmillaan jopa 40 koneyksilöään varastoon odottamaan parempia aikoja.

Hyötyjiäkin löytyy

Kuten suomalainen sanonta kuuluu, toisen epäonni on toisen onni, ja niin myös jotkut lentoyhtiöt ovat näkemässä tilanteessa hyötyjä oman toimintansa kannalta.

Esimerkiksi Norwegian näki suoran, väliaikaisen markkinaraon SAS:n ilmoituksessa perua laajasti lentoja. Pääsiäisen ympärille ajoittuneet lentojen lisäykset kohdistuivat Norwegianin kaikille pohjoismaisille kotikentille eli Osloon, Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Helsinkiin.

Yhteensä Norwegian lisäsi näistä kaupungeista 120 lentoa aikavälillä 25. maaliskuuta - 12. huhtikuuta. Helsingistä lisälentoja oli 20 kappaletta, ja suurin osa niistä, kuten kaikista lisälennoista, kohdistui Espanjaan.

Esimerkki vähän toisentyyppisistä toimijoista, jotka voivat nousta tilanteesta ikään kuin voittajina, on yhdysvaltalaisjätti United Airlines. Se on omien sanojensa mukaan valmistautunut tällaiseen skenaarioon vuosia, ja on nyt valmis iskemään.

Star Allianceen kuuluva United Airlines, laivastonsa määrällä mitattuna maailman toiseksi suurin lentoyhtiö, on toimitusjohtajansa Scott Kirbyn suulla kertonut pitäneensä alan normaaliin nähden harvinaisen vahvaa kassaa. Asiasta on kirjoittanut muun muassa amerikkalainen ilmailujulkaisu Simple Flying.

Polttoaineongelman alkaessa Unitedilla oli välittömästi käytettävissään 17 miljardin yhdysvaltain dollarin edestä varoja.

Näillä varoilla yhtiö pystyy omien sanojensa mukaan toimimaan helposti vuoden loppuun asti, vaikka polttoaineen hinta nousisi tuntuvasti vielä nykytasostakin.

Poikkeuksellisen vahva kassa on suuri etu moniin kilpailijoihin nähden, jotka elävät jo normaalitilanteessakin taloudellisesti kädestä suuhun. Vahvan kassansa turvin United olisi tilanteen pitkittyessä erittäin vahvassa asemassa moniin toimijoihin nähden sekä Pohjois-Amerikan sisäisessä liikenteessä että vaikkapa erittäin kilpaillussa transatlanttisessa liikenteessä.

Jos oletetaan, että vaikkapa British Airwaysin tai Lufthansan kaltaiset toimijat joutuisivat polttoaineen hinnan takia merkittävissä määrin perumaan Pohjois-Amerikan lentojaan, United voisi niitä vastaavasti lisätä pelkästään omien käteisvarojensa turvin.

Unitedin valmistautuessa merkittävän Lähi-idän konfliktin kaltaiseen skenaarioon, oli se ottanut huomioon myös ihmisten matkustuskäyttäytymisen muutoksen. Kun Lähi-itä olisi enemmän tai vähemmän poissa pelistä, esimerkiksi Euroopan ja Oseanian välillä kulkevat matkustajat tulevat käyttämään pohjoisamerikkalaista lentoyhtiötä.

Samaan tapaan myös vapaa-ajanmatkustus voi tässä skenaariossa suuntautua Lähi-idän tai sen vaikutusalueen kohteiden sijaan Pohjois-Amerikkaan tai Karibian alueelle.

Lähteet: Flightradar24, Flightglobal, Simple Flying, United Airlines, Finnair, Lufthansa, Norwegian