Liikenteen rahoitus rapautuu – pelkäävät rakennusala ja Autoliitto

Rakennusteollisuus RT: ”Jos liikennejärjestelmän kehittämisen määrärahoista leikataan 110 miljoonaa euroa, vedetään samalla matto alta myös juuri valmistuneelta Liikenne 12 -suunnitelmalta.”

Suomessa on käynnistetty kunnianhimoinen suunnitelma, jonka virallinen nimi on Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032. Napakampi kutsumanimi sille on aikajänteen mukaisesti Liikenne 12.

Tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä ja varmistaa myös se, että tiestön korjausvelka saataisiin kuriin, jopa laskemaan. Tavoitteiden taivaalle on kertymässä tummia pilviä tuoreiden budjettileikkausten vuoksi.

Autoliitto: korjausvelka saatava laskuun

Kuten autoilijat hyvin tietävät, korjausvelka tarkoittaa kehnokuntoisia teitä ja siltoja. Tiestön kunto huolettaa Autoliittoa, joka kritisoi teihin käytettävien kunnostusrahojen tason vuosittaista poukkoilua.

– Nykyinen tilanne, jossa esimerkiksi maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso vaihtelee voimakkaasti vuosittain ei ole hyvää omaisuuden hoitoa, kiteyttää Autoliitto lausunnossaan Liikenne 12 -suunnitelmasta, joka on viety Valtioneuvoston selontekona eduskuntaan.

Autoliiton näkemyksen mukaan tiestön korjausvelka on saatava laskuun ja rahoitustasoa on nostettava merkittävästi selonteossa esitettyä korkeammalle tasolle, mikäli Suomi ja suomalaiset halutaan pitää liikkeessä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan tieverkoston kunnossapidossa ei ole päästy korjausvelan kurissa pitämiseen. Maanteiden koko korjausvelan arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 1,5 miljardia euroa.

– Tänä vuonna päällysteitä uusitaan 2 500 kilometrin matkalla, mikä tarkoittaa huonokuntoisten päällysteiden lisääntymistä 700 kilometrillä, Nieminen kiteyttää.

– Omaisuudenhoidon näkökulmasta tiestön hoito- ja kunnostustoimenpiteet pitäisi tehdä teknis-taloudellisen arvioinnin perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korjataan silloin kun on sen aika eikä lykätä asioita hamaan tulevaisuuteen. Päällyste on kuin talon katto eikä sitä pitäisi päästää vuotamaan ja sen seurauksena vaurioittamaan rakenteita.

Vuonna 2020 määrärahat mahdollistivat päällysteiden uusimisen noin 4 000 tiekilometrillä, mutta tänä vuonna vain noin 2 500 kilometrin matkalta, kuten Moottori aiemmin uutisoi.

Matto jalkojen alta

Rakennusteollisuus RT on tuoreessa ulostulossaan huolissaan kunnianhimoisten Liikenne 12 -suunnitelmien vesittymisestä. Huoli liittyy Sanna Marinin (sd.) hallituksen puoliväliriihen päätöksiin vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Perusväylänpidon vuotuinen määräraha on kehyskaudella keskimäärin 1,3 miljardia euroa, jonka turvin tavoite on korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen vähentäminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kohdistuu kuitenkin 110 miljoonan euron säästö vuodesta 2023 eteenpäin.

– Jos liikennejärjestelmän kehittämisen määrärahoista leikataan 110 miljoonaa euroa, vedetään samalla matto alta myös juuri valmistuneelta Liikenne 12 -suunnitelmalta, jonka avulla on nimenomaan pyritty liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden lisäämiseen, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa.

Hälyttävä kuoppa

Rakennusteollisuus RT sivaltaa, että pitäisi olla päivänselvää, että liikennepolitiikan pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus eivät ainakaan lisäänny sillä, että yhdessä linjattuja määrärahoja päätetään leikata kaksi viikkoa parlamentaarisesti valmistellun suunnitelman julkaisemisen jälkeen.

Rakennusteollisuus RT:n Paavo Syrjö ottaa esiin sen, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksessa oli jo valmiiksi hälyttävä kuoppa vuosien 2023–2024 kohdalla niin perusväylänpidon kuin kehittämisinvestointienkin kohdalla.

– Rakennusteollisuus RT on aikaisemmin esittänyt, että perusväylänpidon 1,4 miljardin euron vuositasosta tulisi pitää kiinni myös vuosina 2023 ja 2024. Kehittämisinvestointien tason tulisi puolestaan noudatella vähintään 600 miljoonan euron vuositasoa, jotta Suomelle tärkeistä kehittämisinvestoinneista voitaisiin pitää kiinni ja tukea kasvun edellytyksiä.

Liikenteeltä nyhdetään

Rakennusteollisuus RT:n tiedotteessa suhteutetaan, että liikenteeltä kerätään erillisveroina noin viisi miljardia euroa vuodessa sekä lisäksi arvonlisävero, kun liikenteeseen vastaavasti myönnetään määrärahoja tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa ja jo aikaisemmin linjatuilla päätöksillä vain 1,9 miljardia euroa vuonna 2023.

Uhkat ovat ilmeiset.

– Nyt uhkana on, että koko Liikenne 12 -suunnitelmalta tippuu pohja pois ja sen uskottavuus liikennepolitiikkaa ohjaavana ohjenuorana saa vakavan kolauksen. Tämä tarkoittaisi myös, että jäämme jälkeen liikenteen kehittämisinvestoinneissa, jotka ovat elintärkeitä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja sen kilpailukyvylle, Syrjö arvioi.

Hänen mukaansa yksityiskohtaisia leikkauslistoja aikanaan tehtäessä päättäjien tulisi pitää mielessä, ettei liikennepolitiikan pitkäjänteisyydestä ja parlamentaarisesti sovituista määrärahoista tule ryhtyä tinkimään.

Autoliitto: Suomi liikkuu teillä

Autoliitto on kummeksunut jo aiemmin tienpidon rahoitusasemaa suhteessa muuhun väylärahoitukseen.

– Esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa. Tieverkon kehittämisen rahoitus on laskeva ja laskua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 on lähes 30 prosenttia, Autoliitto kritisoi.

Pasi Niemisen mukaan tieliikenteen osuuden kokonaisrahoituksesta tulisi vastata paremmin sen suhteellista osuutta liikennesuoritteesta. Autoliitto muistuttaa, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Suomen hieman yli 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia (Henkilöliikennetutkimus 2016) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 prosenttia ja 1/4 tonnikilometreistä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Rakennusteollisuus RT, Autoliitto, liikenne- ja viestintäministeriö