Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
9.8.2021

Matkailuvaunu sähköauton perässä – ei pitkiä päivämatkoja

Matkailuvaunujen kauppa on käynyt kuumana viimeisen vuoden ajan. Koska myös sähköautot yleistyvät kiihtyvään tahtiin, päätimme kokeilla näiden yhdistelmää.

Suomalaiset ovat peräkärrykansaa. Tämän vuoksi vetokoukku on olennainen varuste yllättävän monelle autoilijalla. Sähköautoissa vetokoukku ei ole ollut välttämättä siellä tärkeimpien varusteiden listalla, mutta autokannan laajentuessa myös sähköautojen vetokykyyn aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Sähköautojen kohdalla vetomassa ei kulje vastaavalla tavalla käsikädessä auton koon ja tehon mukaan kuin polttomoottoriautoissa. Kaikkiin sähköautoihin ei edes ole koukkua tarjolla ja esimerkiksi jotkin massiiviset ja katumaasturihenkiset sähköautot sallivat vain 750 kilon jarruttoman kärryn vetämisen.

Uusimmat Volkswagen-konsernin MEB-alustaa käyttävät nelivetoiset mallit sallivat 1 200 kilon perävaunumassan jarrulliselle peräkärrylle. Saksalaisvalmistajat Audi ja Mercedes ovat muita korkeammissa lukemissa, ja näiden sähkömaasturit saavat kiskoa 1 800 kilon painoisia kärryjä. Tuoreena lisäyksenä vetokelpoisten sähköautojen joukkoon on liittynyt Volvo sekä sen sisarbrändi Polestar, joiden samaa sukua olevat XC40 P8 ja Polestar 2 sallivat 1 500 kilon perävaunumassan.

Volvo XC40 P8 sallii 1 500 kilon perävaunumassan.

Sähköautolla liikuttaessa kulutuksen muutokset realisoituvat polttomoottoriautoja selkeämmin auton toimintamatkaan. Lisäpaino sekä kärryn tuoma ilmanvastus perässä nostavat luonnollisesti kulutusta. Polttomoottoriautojen tavoin todellista muutosta on vaikea ennustaa. Koska sähköautoilla vetämisestä on varsin vähäisesti kokemuksia, päätimme laittaa Volvon tosipaikan eteen.

Koronavuosi siivitti kotimaan omatoimimatkailun uuteen kukoistukseen. Tämä on näkynyt myös matkailuautojen sekä -vaunujen kaupassa, joka on jatkunut erittäin vilkkaana myös kuluvan vuoden aikana. Mukana kulkeva majoitusmahdollisuus tuo merkittävää vapautta reittisuunnitelmille, minkä lisäksi mukaan on helppo pakata niin sanotusti kaikki tarpeellinen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Massamatikkaa

Volvon 1 500 kilon perävaunumassa mahdollistaa keskikokoisen matkailuvaunun vetämisen. Tähän käyttöön saimme Dethleffs Aero 500 QSK:n. Yksiakselisen jarrullisen vaunun massa ajokunnossa on noin 1 300 kiloa ja sallittu kokonaismassa 1 500 kiloa. Yhdistelmän kanssa tulee aina varmistaa myös oman ajokorttiluokan riittävyys. Tällaisen vaunun vetäminen onnistuu useilla polttomoottoriautoilla, joiden kokonaismassa on alle 2 000 kiloa. Tällöin yhdistelmän kokonaismassa jää alle 3 500 kiloon ja sitä saa ajaa B-luokan ajokortilla.

Ennen perävaunun kytkemistä on syytä tarkastaa sekä auton sallima vetomassa että oman ajokorttiluokan riittävyys.

Sähköautot painavat huomattavasti polttomoottoriautojen enemmän, mikä on syytä huomioida vetohommia suunniteltaessa. Esimerkiksi Volvo XC40 P8:n kokonaismassaksi ilmoitetaan 2 650 kiloa, minkä vuoksi 3 500 kilon yhdistelmämassan raja ylittyy. Tällainen karavaani vaatii ajokorttiluokan korotuksen, mikä allekirjoittaneenkin täytyi suorittaa.

Vaunujumppaa ja lataamista

Vaunu kiinni ja menoksi! Sähköinen voimalinja itsessään sopii vetämiseen loistavasti. Kaasupolkimen viiveetön vaste, vahva vääntö heti liikkeellelähdöstä ja katkoton veto tekevät sulavasta ja pehmeästi ajamisesta helppoa. Etenkin parkkipaikoilla tehtävät pienet siirrot ovat helppoja, kun kytkimet tai momentinmuuntimet eivät ole häiritsemässä operaatiota.

Volvo ei ole sähköautona sieltä taloudellisimmasta päästä. Vaunun hakumatkalla Kouvolaan kulutus asettui moottori- ja maantieajon jälkeen noin 25 kWh/100 km lukemiin. Yhdellä akullisilla ilman vaunua kesärajoituksilla pystyy siis ajamaan hieman yli 300 kilometriä. Noin puolikas akku ei kuitenkaan tulisi riittämään takaisin Helsinkiin, joten on ensimmäisen latauksen aika.

Vaunu täytyy irroittaa käytännössä aina ennen latauspaikalla pääsyä.

Useimmat sähköautojen latauspaikat ovat pysäköintialueiden laidoilla. Volvossa latausluukku löytyy kuljettajan puolelta takalokasuojasta. Vaunu siis täytyy irrottaa käytännössä aina julkisilla latausasemilla ladattaessa.

Akun saavutettua noin 80 prosentin varauksen on aika viritellä vaunu takaisin. Peruutuskamera helpottaa koukun tähtäämistä, joten kytkeminen onnistuu vaivatta yksin. Myös valojen tarkastus onnistuu helposti, sillä Volvo tarjoaa jokaisen sähkökytkennän jälkeen ohjatun valotarkastuksen, jolloin kuljettaja voi itse kävellä vaunun taakse katsomaan auton operoimaa valoshowta.

Valojen ohjattu tarkastus helpottaa yhdistelmän operointia yksin.

Seuraavaksi yhdistelmän nokka kohti Helsinkiä. Volvon navigoinnin antama arvio matkan päätteeksi jäljellä olevasta energiasta on kesäkelillä osoittautunut varsin realistiseksi, mutta vaunun tuomaa kulutuslisää auto ei luonnollisesti pysty ennustamaan. Navigointi ilmoittaa, että perillä kohteessa akussa pitäisi olla varausta jäljellä 40 prosenttia.

Matkan edetessä karu todellisuus kulutuksesta tulee esille. Yhdistelmän sallitulla 80 km/h nopeudella ajettaessa kulutus asettuu noin 42 kWh/100 km tasolle. Toimintamatka täydellä akulla jää siis alle 200 kilometriin. Harvoin tien päällä pystyy hyödyntämään akun koko kapasiteettia, joten käytännön lukema jää tätäkin alhaisemmaksi. Esimerkiksi Kouvolasta Helsinkiin ajo kulutti akun varauksesta noin 70 prosenttia eli reilun 120 kilometrin ajon jälkeen varausta oli jäljellä noin 10 prosenttia. Seuraavaksi taas vaunu irti ja lataamaan.

Vaunun vetäminen nostaa kulutuksen varsin rajuksi.

Asenne ratkaisee

Seuraavana aamuna suuntaamme tunnelman kohottamiseksi leirintäalueelle reilun 100 kilometrin päähän. Jotta leirintäalueelta päästään myös saman päivän aikana pois, täytyy matkalla pysähtyä luonnollisesti lataamaan. Vaunu irti sopivaan paikkaa parkkipaikan laidalle, auto lataukseen ja jälleen hetki odottelua. Ihan näin tiuhaan ei tulisi polttomoottoriautolla pysähdeltyä, mutta toisaalta vaunu tarjoaa omaa rauhaa lataamisen ajaksi.

Santalahden leirintäalue sijaitsee Kotkan edustalla. Monipuolisia aktiviteetteja ja merimaisemia tarjoava leirintäalue on huomioinut myös sähköisillä autoilla liikenteessä olevien lataustarpeet. Lataaminen leirintäalueen 16 ampeerin pistokkeista maksaa 1,24 euroa per alkava tunti. Ei lainkaan hullumpi tarjous.

Sähköautolla asuntovaunun vetäminen on siis mahdollista, mutta erityisen mielekkääksi toiminnaksi sitä ei voi kutsua. Vaunun aiheuttama kulutuslisä on niin suuri, että jatkuva pysähtely hidastaa jo varsin kohtuullistenkin matkojen taittamista merkittävästi. Lisäksi pääteiden ulkopuolella liikkumiseen oman haasteensa tuo alueellisesti merkittävästi vaihteleva latausverkoston kattavuus.

Itse vaunun vetäminen sähköautolla on vaivatonta, mutta toimintamatka yhdellä latauksella jää erittäin rajalliseksi.

Teksti: Mikko Autio Kuvat: Mikko Autio ja Jari Saarentaus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisää aiheesta

Lue lisää

Kaikki artikkelit

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi