Liikenneturva: Yli 65-vuotiaat miehet ovat pyöräilyturmien riskiryhmä

Miehet ja iäkkäät ovat pyöräilyturmien riskiryhmiä

Viiden vuoden tarkastelujaksolla (2011-2015) polkupyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa menehtyi vuosittain keskimäärin 23 polkupyöräilijää.

Liikenneturvan selvityksessä käytettiin lähteinä Tilastokeskuksen ja Liikenneviraston tieliikenneonnettomuustietoja sekä Onnettomuustietoinstituutin aineistoa tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista. Se käsittää kaikki vuosina 2011−2015 tapahtuneet polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet.

Viiden vuoden tarkastelujaksolla kuolemaan johtaneita pyöräilyonnettomuuksia tapahtui yhteensä 116. Onnettomuuksissa menehtyneistä 66% oli miehiä ja ikäryhmittäin jaoteltuna uhreista yli puolet oli yli 65-vuotiaita. Suurin yksittäinen ihmisryhmä onnettomuustilastoissa olivat 25-64-vuotiaat miehet, joille sattui tarkastelujakson aikana 38 kuolemaan johtanutta pyöräilyonnettomuutta. Moottoriajoneuvo oli osallisena 60 prosentissa onnettomuuksia.

– Vaikka nimenomaan pyörätien jatkeisiin liittyviä liikennetilanteita pidetään epäselvinä ja riskialttiina, puolet polkupyörän ja moottoriajoneuvojen välisistä yhteenajoista tapahtui muissa tilanteissa, kertoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Liikenneturvan mukaan maamme käytäntö suosia kaksisuuntaisia pyöräteitä ja sijoittaa pyörätien jatke samaan yhteyteen suojatien kanssa lienee yksi syy ongelmiin pyöräteiden risteysjärjestelyn suhteen. Juuri risteyksissä ja tien ylityksissä sattuu kaikkein eniten pyöräilyturmia.

– Ajosuuntaan nähden ”väärästä” suunnasta tulevat pyöräilijät ovat moottoriajoneuvon kuljettajalle vaikeita havaita. Siksi olikin yllättävää, että selvityksessä tarkastelluissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ei tämä ongelma noussut esiin.

– Toinen risteysjärjestelyissä hämmentävä asia on pyörätien jatkeen etäisyys risteyksestä: milloin jatke on osa risteystä, jolloin kääntyvä ajoneuvo väistää ja milloin taas jatke sijaitsee risteyksen ulkopuolella, jolloin pyörätien jatkeelle tuleva pyöräilijä väistää, tarkentaa Valtonen risteysjärjestelystä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pyöräilyn yksittäisonnettomuudet

Samalla viiden vuoden ajanjaksolla tilastoitiin yhteensä 44 pyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta ilman moottoriajoneuvon osallisuutta. Polkupyöräilijä jäi junan alle, törmäsi toiseen pyöräilijään tai jalankulkijan kanssa kohtalokkaasti yhteensä yhdeksän kertaa. Loput 35 tapausta olivat yksittäisonnettomuuksia.

Yksittäisonnettomuudet jäävät usein onnettomuustutkinnan ulkopuolelle, jolloin niistä saatava tieto on vajavaista. Tiedossa on, että ainakin kolmessa tapauksessa kyseessä oli sairauskohtaus ja ainakin kahdeksassa menehtynyt pyöräilijä oli vahvasti humaltunut.

Vaikka Liikenneturvan selvityksen pääpaino oli polkupyörän ja moottoriajoneuvon välisissä onnettomuuksissa, niin yksittäisonnettomuuksien osuus kaikista tieliikenneonnettomuustilastoihin päätyneistä pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli yli kolmannes. Turvallisuuden parantaminen vaatii Liikenneturvan mukaan esimerkiksi risteysjärjestelyjen selkeyttämistä sekä risteysnopeuden alentamista.

– Pyöräilyn turvallisuuden parantaminen vaatii yksiselitteisiä ja selkeitä käytännön liikenneratkaisuja. Ne ohjaavat myös jokaista toimimaan liikennetilanteissa oikein, kulkupelistä riippumatta, neuvoo Valtonen.

Koko Polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet vuosina 2011–2015 -selvitys on luettavissa Liikenneturvan verkkosivuilta PDF-muodossa.

Lähde: Liikenneturva Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva