Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
22.12.2025

Moottori 100 vuotta: ensitestissä Mercedes-Benzin ensimmäisen sukupolven 4Matic-nelivetojärjestelmä

Teksti Benjamin Helander
Kuva Moottorin arkisto, Mercedes-Benz

4Matic-järjestelmä täyttää ensi vuonna 40 vuotta, ja ensimmäisenä henkilöautona sen sai käyttöönsä W124 kuusisylinteristen moottorien yhteyteen. Moottori otti tuntumaa esisarjan neliveto-Mersuun vuonna 1986.

Neliveto on tunnetusti löytänyt ainakin vaihtoehtona tiensä lähes jokaiseen autoluokkaan, ja nykyisin löytyy todella monia tapoja rakentaa nelivetojärjestelmä, perinteisistä kardaanivetoisista sähkömoottoreihin asti.

Kesti melko kauan ennen kuin neliveto opittiin tekemään siten, ettei se muuttanut autoa tarpeettoman paljon. Varhaiset nelivedot nähtiin maastoautoissa, jotka olivat jo valmiiksi korkeita. Tavallisemmista henkilöautoista nelivetoisuus näkyi varhaisvaiheessa räikeästi ulospäin, kuten vaikkapa alkuperäinen Fiat Panda 4x4 tai Peugeot 505 Break 4x4 Dangel osoittavat.

Tyypit otettiin tehtaan autolla länsisaksalaisissa rekisterikilvissä.

Mercedes-Benzin eleganssia neliveto ei saanut pilata, joten jo ensimmäisen sukupolven 4Matic oli toteutettu varsin siistillä tavalla. Sen oli Mercedes-Benzin kanssa yhteistyössä kehittänyt itävaltalainen Magna Steyr, joka tunnetaan neliveto-osaajana, ja joka tunnetusti myös valmistaa Mercedekselle G-sarjan maasturia.

Reijo Sukola tutustutti Moottorin lukijat ensimmäiseen 4Maticiin numerossaan 7/1986. Kyseessä oli esisarjan auto, sillä varsinainen tuotanto alkoi vasta tuon vuoden lopulla.

Ensimmäisenä 4Matic-nelivedon sai osakseen W124-korimallin Mercedes, ja siinäkin nelivedon sai vain kuusisylinteristen moottoreiden yhteyteen.

"Etujousta oikaisemalla on tehty tilaa vetoakselille. Etupyörän ripustus on saatu säilymään liki samana kuin takavetoisessa mallissa."

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nelivetoinen vain tarvittaessa

4Maticissa käytetään ABS-jarrujen anturitekniikkaa. Lisäksi tässä otetaan huomioon ohjauspyörän kääntökulma.

Tuloksena on 4-vetoinen auto, jota ei sellaiseksi huomaa. 4-veto, keskitasauspyörästön lukitus ja takatasauspyörästön lukitus kytkeytyvät toimintaan vain ja ainoastaan silloin, kun niitä ehdottomasti tarvitaan parantamaan auton liikuntakykyä.

Heti, kun ajotilanne muuttuu sellaiseksi, että 4-veto tai lukot heikentävät auton hallittavuutta, ne kytkeytyvät irti. Myös jarrutuksessa auto on takavetoinen, jotta ABS:stä saadaan suurin hyöty.

Mercedeksen varhaisin 4Matic-nelivetojärjestelmä, jossa vetotapaa muutettiin elektronisesti tarpeen mukaan, muistutti siis suuresti monia nykyisiä nelivetojärjestelmiä. Jatkuva neliveto on nykyisin harvinaisuus. Melkein kaikkien valmistajien nelivetojärjestelmissä nojataan lähtökohtaisesti kaksipyörävetoon, nelivedon kytkeytyessä tavalla tai toisella päälle järjestelmän "haistaessa" sille tarpeen. Tämä koskee niin polttomoottoriautoja kuin sähköautojakin.

"Mercedeksen 4Matic pohjautuu takavetoon, jota etupyöräveto tarvittaessa täydentää. Keski- ja taka-akselin lukot toimivat tarvittaessa automaattisesti. Vetovoima jakautuu akseleille takapainoisesti 35/65."

Jo varhaisin 4Matic oli tarkoituksellisen hienovarainen niin ulkonäön, ajettavuuden kuin teknisen toteutuksenkin puolesta:

Mercedeksen 4Matic jakaa voiman takapainoisesti suhteessa 35:65, kun 4-veto on kytkettynä, mutta keskitasauspyörästö ei ole. Näin auto säilyttää perusluonteensa mukaisen käytöksen eli ohjautuu hiukan yli.

Mersun pyrkimys on ollut säilyttää takavetoiseen tottuneiden asiakkaittensa tyytyväisyys tekemällä nelivetoisesta samanhenkisesti käyttäytyvän. Tässä on onnistuttu.

Aikalaistesti perusteella 4Maticista oli onnistuttu tekemään myös erittäin sulavatoiminen, eikä vaihtoja nelivedon ja takavedon välillä huomannut ollenkaan:

Varsin pitkälti 4Maticia kuvaa sanonta: melkein kuin ilman. Vetotavan muutosta ei ajossa juuri huomaa muusta kuin tehokkaasta etenemisestä. Nelivetoisen negatiivisia vaikutuksia ei pääse havaitsemaan, koska vetotapa muuttuu sekunnin murto-osassa takavetoiseksi heti ajotilan vaihtuessa.

4Maticin ensimmäiset 40 vuotta

Ensimmäisen sukupolven 4Matic oli tuotannossa reilun kymmenen vuoden ajan. 1990-luvun lopulla käyttöön otettiin W124:n seuraajan eli W210-korimallisen E-sarjan (eli "Väyrysen") myötä toisen sukupolven 4Matic, joka perustui alkuperäisestä poiketen jatkuvaan nelivetoon. Magna Steyr oli entistä vahvemmin mukana toisen sukupolven 4Maticissa, sillä lähtökohtaisesti kaikki sillä varustetut Mercedekset myös valmistettiin sen tehtaalla Itävallan Grazissa.

Kolmannen ja erityisesti neljännen sukupolven 4Maticissa vaihteisto on otettu uudella tavalla mukaan nelivetojärjestelmään, ja järjestelmä on älykkäämpi. Neljännen sukupolven 4Matic pystyy siirtämään vääntöä suhteessa 30:70 etu- ja taka-akselien välillä.

Lisäksi neljännen sukupolven 4Matic tuo autoon vain noin puolet yli 130 kilon lisäpainosta, jonka ensimmäisen sukupolven 4Matic toi.

Myös Mercedes-AMG:llä on nykyisin oma versionsa 4Maticista, nimeltään 4Matic+. Se puolestaan pystyy siirtelemään voimaa vikkelästi tarpeen mukaan pyörältä pyörälle, ja tehdä autosta tarvittaessa kokonaan takavetoisen.

Lähteet: Moottorin arkisto, Mercedes-Benz

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi