Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
13.10.2024

Päästökaupan seuraus: polttonesteiden hinnat nousevat – mutta paljonko?

Teksti Marko Jokela
Kuva Moottorin arkisto
tankkaus_bensan_hinta_8_2022_MJ

Autoliitto: ”Jo nyt Suomessa, jossa oman auton käyttö on harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien takia kaikkein perustelluinta ja usein vaihtoehdotonta, on Euroopan kalleimmat polttoaineet.”

EU-tason päätöspöydissä kaavailtu liikenteen päästökauppa nostaa tunteita, sillä sen vaikutuksista on monenlaisia arvioita, mutta yksi näyttää selvältä: fossiilisten polttoaineiden kuluttajahinnat pumpulla tulevat nousemaan.

Suomen hallitus päätti kehysriihessä huhtikuussa 2024 liittyä EU:n polttoaineen jakelun päästökaupan hinnoitteluun heti järjestelmän käynnistyessä vuonna 2027.

Päästökauppa-järjestelmä tarkoittaa, että polttoaineen jakelijat ostavat päästöoikeuksia myymälleen polttoaineelle – ja se nostaa litrahintoja.

HS.fi uutisoi äskettäin palvelualojen työnantajia edustava Paltan arviosta, jonka mukaan päästökaupan seurauksena bensiinin hinta voi kohota vuonna 2030 yli 60 sentillä litralta ja dieselin hinta yli 40 sentillä litralta.

Paltan arvioiden taustalla ovat uutisen mukaan esimerkiksi Potsdam Institute for Climate Impact Research ja Kiel Institute for World Economy.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: paljon epävarmuutta

Suomen suurimman auton käyttäjien etujärjestön mukaan päästökaupassa polttoaineen hinnanmuodostukseen liittyy huomattavasti enemmän epävarmuustekijöitä, kuin polttoaineverotuksessa.

Ongelmaksi päästökaupassa muodostuu Autoliiton näkemyksen mukaan se, että jäsenvaltioiden omat polttoaineverotasot ja niihin rinnastettavat käyttövoimasta riippuvat vuotuiset verot eroavat merkittävästi toisistaan.

”Ilman polttoaineverojärjestelmän harmonisointia päästökaupan seurauksena syntyy korkean polttoaineveron maihin, kuten Suomeen, todennäköisesti huomattavasti korkeampi kokonaisverotaso. Jo nyt Suomessa, jossa oman auton käyttö on harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien takia kaikkein perustelluinta ja usein vaihtoehdotonta, on Euroopan kalleimmat polttoaineet”, Autoliitto toteaa.

Entä liikenteen rahoitusuudistus?

Hallitus on käynnistänyt hallitusohjelmansa mukaisesti liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen valmistelun, kuten Moottori 9.10.2024 uutisoi otsikolla Autoilun kustannukset myllertymässä – liikenteen verotus ja rahoitus uudistuu.

Autoliiton mukaan päästökaupan myötä uudistustyössä on ymmärrettävä, että liikenteeltä ei voida kerätä jatkossa yhtä paljon veroja kuin ennen Suomen kilpailukyvyn ja kotitalouksien toimeentulon kärsimättä.

”Suomi elää kumipyöräliikenteestä, sillä yli 90 prosenttia ihmisistä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista liikkuu teitä pitkin. Päästökauppa nostaa myös tavara- kuin joukkoliikenteen kustannuksia, mikä vaikuttaa jokaiseen – myös autottomaan – suomalaiseen”, Autoliitto kiteyttää.

Suomalaisautoilijat maksumiehiksi

Uuden päästökauppajärjestelmän yhteyteen perustettava sosiaalinen ilmastorahasto, jonka varoista on tarkoitus tukea liikenneköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia, on Autoliiton arvion mukaan ongelmallinen.

”Ensinnäkin nurinkurista on se, että ylipäätään luodaan malleja, jotka edellyttävät tällaista rahastoa. Toinen ongelma liittyy siihen, että Suomi, jonka taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet ovat muutenkin EU:n kovimmat, ja jossa oman auton käyttö on kaikkein tarpeellisinta, on sosiaalisen ilmastorahaston nettomaksaja.”

– Suomalaiset autoilijat maksaisivat vähähiilisen liikenteen edistämistä muissa maissa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

– Suomi on hyvinvointivaltiona omilla verojärjestelmillään ja tulonsiirroilla huolehtinut siitä, että meillä ei liikenneköyhyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä juuri esiinny. Tästä syystä meillä on myös kokonaisuudessaan korkea kokonaisveroaste. Tämäkin vaikuttaa liikkumisen kustannuksiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pienituloisilla ei vaihtoehtoja

Autoliitto tuo esiin, että hallituksen esityksessä todetaan, että suurituloiset liikkuvat autoillaan enemmän sekä aiheuttavat siten päästöjä ja siten maksavat suurimman osan päästökaupan kotitalouksille aiheutuvista kustannuksista.

– On hyvä huomioida, että parempituloiset maksavat muutenkin eniten veroja ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Pienituloisiin, työssäkäyviin kotitalouksiin, joilla ei ole käytännössä vaihtoehtoa oman auton käytölle, päästökaupan aiheuttama liikkumiskustannusten nousu osuus suhteessa kipeämmin jo senkin takia, että heillä on vanhemmat autot, joiden käyttövoimana on bensiini tai diesel, Nieminen taustoittaa.

Hänen mukaansa se, että suomalaiset tuottavat itse omat liikkumispalvelunsa henkilöautolla johtuu meidän olosuhteistamme ja yhteiskuntarakenteen erityispiirteistä.

– Tämä pitäisi ottaa huomioon toteutettaessa EU:n liikenne- ja ympäristöpolitiikkaa. Päästökaupalla kerättävät varat, jotka saadaan pidettyä Suomessa, tulisi ohjata tieliikenteen hyväksi, muun muassa autokannan uudistamiseen ja infran parantamiseen, Nieminen linjaa.

Siirtyvätkö kustannukset täysimääräisinä?

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on laatinut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle EU:n polttoaineen jakelua koskevan päästökaupan toimeenpanosta Suomessa.

Lausunnon on valmistellut VATT:n tutkimusprofessori Marita Laukkanen yhdessä erikoistutkija Anna Saharin kanssa.

Ehdotetun lain näkyvin vaikutus tavallisille ihmisille on, että sen odotetaan nostavan polttoaineiden hintoja. VATT:n tutkijat kuitenkin huomauttavat, että päästökaupan kustannukset eivät välttämättä siirry polttoaineiden hintoihin sellaisinaan.

”Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa oletetaan, että päästöoikeuden hinta siirtyy kokonaisuudessaan loppukäyttäjien maksamiin hintoihin. Tämä on vahva oletus, varsinkin kuin ainoa Suomessa tehty empiirinen tutkimus polttoaineiden CO2-päästöjen hinnan siirtymisestä kuluttajahintoihin havaitsi päästökustannuksen siirtyvän hintoihin vain osittain”, lausunnossa todetaan.

Laukkanen kirjoittaa VATT:n lausunnossa, että uudistuksen taloudellisten vaikutusten arviointi ei näyttäisi hyödyntäneen kaikkia käytettävissä olevia tietoja sekä aiheesta tehtyä empiiristä tutkimusta.

VATT:n mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä selvää, miten uuden päästökaupan huutokauppatuloja voidaan käyttää taloudellisen korvauksen myöntämiseen loppukäyttäjille.

Tutkimusprofessori Laukkanen sanoo, että nyt ei tulisi luoda uusia tukiautomaatteja ilman, että päästökaupan vaikutuksia arvioidaan huolella ja riippumattomia lähteitä hyödyntäen.

”Mikäli komission alemman asteisen sääntelyn antamisen jälkeen päädytään valmistelemaan hintavaikutusten hyvittämistä, valmistelussa olisi hyvä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan tilasto- ja tutkimustietoa ja huomioida vaikutusten arvioinnissa epävarmuudet esimerkiksi tuottamalla skenaariotarkasteluja useammilla arvoilla keskeisille epävarmoille parametreille.”

Lähteet: HS.fi, Autoliitto, VATT

Kommentit (1)

  • JUKKA RAUTIO

    Ymmärtääkseni polttoaineiden nk. jakeluvelvoite tulee kasvamaan, eli polttoaineen ei-fossiilista osuutta nostetaan, jolloin polttoaineen hinta nousee. Voitaisiinko tehdä niin, että polttoaineen ei-fossiilisesta osuudesta ei perittäisi polttoaineveroa? Tästä olisi kaksi hyötyä: ensiksikin polttoaineiden hinnat eivät nousisi taivaisiin, ja toiseksi jalostamoille tulisi kannuste kehittää uusia ei-fossiilisia polttoaineita, ja mahdollisesti lisätä niiden osuutta jopa yli jakeluvelvoitteen, eli syntyisi kilpailutilanne ei-fossiilisen osuuden nostosta. Hintaesimerkkinä e85, jonka hinta (myös lämpöarvoero huomioiden) on pienempi kuin E95-bensiinin, vaikka siitä toki peritään (alennettua) polttoaineveroa. Huomioitavaa on että polttoaineiden alv-kanta on korkea, eli ei valtio ilman verotuloja jää.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi