Autoilun kustannukset myllertymässä – liikenteen verotus ja rahoitus uudistuu

Liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö käynnistävät liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen, mutta kenen kukkarolla käydään?

Autoilun sähköistymisen paineissa liikenteen verotus on muuttumassa. Kansalaisten kannalta keskeinen kysymys on, kallistuuko arkiliikkuminen ja kenen kukkarolla käydään?

Liikenteen verotus muuttuu – lisälasku uhkaa kaikkia -otsikon alla Moottori kirjoitti toukokuussa 2024, että jylläävä käyttövoimamurros luo paineita muuttaa liikenteen verotuksen painopisteitä.  

Artikkelissa myös kiteytettiin, että ”Jos liikenteen verotusta muutetaan, tulee se näkymään liikkuvien kansalaisten kukkarossa – tavalla tai toisella. Ja aina kun verotusta muokataan, syntyy enemmän tai vähemmän savuavia raunioita. Savuverhon hälvettyä käy todeksi, ketkä kotitalouksista ja autoilijoista ovat muutoksen voittajia, ketkä häviäjiä.”

Kirjaus liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksesta on osa Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaa. Hallitus aloitti taipaleensa 20. kesäkuuta 2023, mutta vasta tällä viikolla poliittisesti ilmeisen hankala kokonaisuus eteni tänäisen talouspoliittinen ministerivaliokunnan kokouksen jälkeen nykyvaiheeseen.

Autoilijatko lypsylehminä?

Kun uudet autot ovat päästöttömiä tai aiempaa vähempipäästöisiä, kertyy valtion kirstuun hiilidioksipäästöperusteisia verotuloja aiempaa vähemmän. Tämä kehityskulku nostaa esiin myös kysymyksen siitä, tuleeko valtion jatkossakin kerätä tieliikenteestä aiempien vuosien kaltainen veropotti vai voisiko ajatella, ettei tieliikenne ole päästöttömämmäksi muuttuessaan enää entisenlainen lypsylehmä?

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) työryhmän laski vuonna 2021, että liikenteen sähköistymisen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen johtaa liikenteen verotulojen alenemiseen reaalisesti 1,7 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tuonut esiin, että ministeri Vanhanen haastoi tuolloin poliittisen järjestelmän pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa niin paljon veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

Autoliitto on tähdentänyt useaan otteeseen, että tieliikenne ja sen toimivuus ovat Suomelle elintärkeitä: Tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä.

Vaiheittain etenevä uudistus

Nyt päätetty uudistustyö etenee vaiheittain. Työn ensimmäisessä vaiheessa liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö laativat liikenteen hinnoittelusta nykytilakuvauksen ja analyysin. Työ aloitetaan marraskuussa 2024.

Savotta ei ole ihan pieni, sillä valmistelutyössä on otettava huomioon hallituskaudella kansallisesti päätetyt verotuksen muutokset, uuteen EU-lainsäädäntöön perustuvat liikenteen kustannuksiin merkittävästi vaikuttavat ohjaus- ja päästövähennysvelvoitteet sekä talvella 2024–2025 hallituksen päätettäväksi tulevat uudet päästövähennystoimet.

Tämän lisäksi on tarkoitus selvittää liikenteen merkitys valtion tuloille ja menoille, Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle sekä taakanjakosektorin päästövähennys-velvoitteille.

Työryhmä aloittaa elokuussa 2025

Työn toisessa vaiheessa liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö asettavat ns. VERA-työryhmän, jonka tehtävänä on tunnistaa ja arvioida uudistamismahdollisuuksia asetettujen tavoitteiden pohjalta.

Työryhmä laatii tarvittaessa uudistuksia koskevan mietinnön tarkasteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Työryhmän toimikausi alkaa elokuussa 2025.

Työssä tarkastellaan ensisijaisesti tie- ja rautatieliikennettä. Meriliikenne ja lentoliikenne otetaan huomioon kansainvälisen liikenteen näkökulmasta.

Lähde: Valtioneuvosto