Päivän kuva 1941: neljän hevosvoiman linja-auto

Toki jos tarkkoja ollaan, tämä saattaa olla hetkittäin jopa 60 hevosvoiman linja-auto.

Toisen maailmansodan aikaan niin Suomea kuin monia muitakin maita kohtasi polttoainepula, joka johti ankaraan polttoaineen säännöstelyyn. Tavalliset autoilijat joutuivat turvautumaan muihin ratkaisuihin, kun polttoainetta piti säästää sotavoimien käyttöön.

Suomi ja Ruotsi olivat edelläkävijöitä puu- ja puuhiilikaasuttimien eli niin kutsuttujen häkäpönttöjen kehittämisessä ja käytössä sodan aikaan. Ne mahdollistivat välttämättömän liikenteen jatkumisen sotavuosien läpi ilman, että polttoainetta täytyi viedä yhtään ylimääräistä tippaa Puolustusvoimien käytöstä.

Tanskassa palattiin nähtävästi jopa entisaikojen meininkiin. Hevoset saivat ikiaikaisen työnsä takaisin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ei välttämättä juuri neljän hevosvoiman bussi

Moottorissa 3-4/1941 palstalla, jossa on kuvia erikoisista polttoainetta säästävistä ratkaisuista, nähdään todellakin mielenkiintoinen Tanskasta peräisin oleva kuva, ilmeisesti Automobiiliklubin tanskalaisen sisarjärjestön välittämänä.

– – Ja alinna oikealla näemme 4-hevosvoimaisen linja-auton – äskettäisen kööpenhaminalaisen keksinnön. Nykyisin ajetaan maalle tällä hevoslinja-autolla. Moottori on irroitettu ja kuljettajan paikalla istuu kaksi pitkään mustaan takkiin ja silinteriin pukeutunutta ajajaa. Tämä on palaamista aikoihin, jolloin hevosomnibussit ja raitiovaunut olivat Kööpenhaminassa hyvin suosittuja.

Jos kuitenkin aivan tarkkoja ollaan, tässä ei välttämättä ole kyse 4-hevosvoimaisesta linja-autosta. Takuuvarmasti tässä on kyse vain neljän hevosen vetämästä linja-autosta. Hevoset kun ovat elollisia olentoja, niiden "tehomäärä" ei ole kovin suoraviivaisesti laskettavissa ja se riippuu myös hevosyksilöstä.

On kuitenkin laskettu, että hevonen pystyy yhden työpäivän aikana tuottamaan keskimäärin noin yhden hevosvoiman edestä tehoa, ehkä hieman alle. Toisin sanoen yksi hevosvoima on lähellä hevosen tehon keskiarvoa. Kuten tiedämme, myöskään polttomoottori ei ole tehokkaimmillaan kuin tietyllä kierrosluvulla, joten tässä mielessä polttomoottorin ja kauramoottorin välillä on selvä yhteys.

Hetkittäin, oikein voimiensa tunnossa, hevonen voi kuitenkin yltää jopa noin 15 hevosvoiman tehopiikkiin. Tästä päätellen neljän hevosvoiman tanskalaisbussi vuodelta 1941 saattaa tuottaa hetkellisesti jopa 60 hevsvoimaa eli silloin se ei välttämättä olisi jäänyt kovinkaan kauas kauramoottorin syrjäyttämän polttomoottorin tuottamasta tehosta.

Lähteet: Moottorin arkisto, BBC Science Focus