Moottori 100 vuotta: solidaarisuutta maailmansodan keskellä – Suomen Tukholman-lähettiläs oli ainoa Ruotsissa häkäpöntön autoonsa asennuttanut diplomaatti

Diplomaateilla oli etuoikeus saada tiukasti säännösteltyä bensiiniä, mutta Suomen Tukholman-lähettiläs luopui siitä. Päätöksellään hän sai paljon positiivista julkisuutta sekä Suomessa että Ruotsissa.

Kuten jo aikaisemmin on tullut esiin, viime sotien aikaan Moottori ilmestyi tunnollisesti joka vuosi, mutta paperin säännöstelystä johtuen lehdet eivät olleet kovin paksuja, ja niiden ilmestymistiheyttä oli harvennettu siten, että yksi ja sama lehti sai toimittaa jopa puolen vuoden numeroiden virkaa.

Myös bensiini oli tiukasti säänneltyä, ja siispä läpi sotavuosien Moottoreissa kannettiin yhtä selvää ykkösteemaa: puu- ja puuhiilikaasuttimia eli kansanomaisesti häkäpönttöjä. Jos viime vuosina on tuntunut, että autolehdissä on jotenkin tuputettu tietoa sähköautoista ja ylipäätään liikenteen sähköistymisestä, tämä ei ole ollut yh-tään mi-tään verrattuna häkäpöntöistä puhumiseen sota-ajan Moottoreissa.

Häkäpöntöissä eli puu- ja puuhiilikaasuttimissa poltettiin tietyllä tavalla puuta tai puuhiiltä, jotta siitä saatiin muodostettua hiilimonoksidia - kyllä, sitä häkää, joka vaanii omakotiasujia, kesämökkiläisiä ja kaikkia muita, jotka tulisijaa mahdollisesti väärin käyttävät.

Häkä paloi auton moottorissa hyvinkin puhtaasti, mutta sen energiatiheys oli bensiiniä heikompi. Lisäksi ratkaisu vaati lisätoimia auton käyttäjältä sekä tietenkin sen, että häkäpönttö vei autosta melko siivun tilaa, oli kukin ratkaisu sijoitettu miten tahansa.

Häkäpöntöt olivat joka tapauksessa ainoa tapa pitää Suomen ja monen muunkin maailmansodasta tavalla tai toisella kärsineen maan pyörät pyörimässä.

J. A. Wasastjerna näytti esimerkkiä

Myös toisessa maailmansodassa ainakin näennäisesti puolueettomana pysytellyt Ruotsi kärsi sodan vuoksi polttoainepulasta, ja siksi länsinaapuri otti Suomen tavoin häkäpöntöt laajasti liikenteen palvelukseen. Kuten Suomessa, puolustusvoimien ohella tietyt tahot nauttivat etuoikeutta ostaa bensiiniä.

Ruotsin tapauksessa etuoikeutettuihin lukeutuivat muiden muassa ulkovaltojen diplomaatit. Ainoa vain, että Suomen korkein edustaja Ruotsissa, jota silloin kutsuttiin lähettilääksi, tunsi veljiensä tuskan, ja asennutti omaan autoonsa Tukholmassa häkäpöntön. Asiasta uutisoitiin Moottorissa 7-12/1941.

Jarl Axel Wasastjerna (1896 - 1972) oli tunnettu ennen kaikkea fyysikkona, mutta hän toimi vuodesta 1940 lähtien kolmen vuoden ajan Suomen Tukholman-lähettiläänä.

Kuten kuvasta näkyy, lähettiläs Wasastjernan autoonsa asennuttama Monorator-häkäpönttö oli astetta tyylikkäämmän näköinen, ja se oli peräkärrymallinen.

Harmiksi kuvan perusteella on hyvin vaikea tunnistaa lähettiläs Wasastjernan auton merkkiä ja mallia, eikä myöskään aikalaisteksti sitä mainitse.

Lähde: Moottorin arkisto

Juttua muokattu 3.11.2025 kello 15.30: korjattu diplomaatin titteli.