Moottori 100 vuotta: vielä viimeisen kerran – tältä näyttivät Suomen automerkkitilastot 100 vuotta sitten

Kuva Moottorin arkisto

Suomessa oli tasan sadan vuoden takaisessa tilanteessa reilut 11 000 henkilöautoa, noin 4 200 kuorma-autoa ja pitkälle toistatuhatta linja-autoa.

Vuosi 2025 tuli muutamia tunteja sitten päätökseensä, ja ainahan autolehdillä näin vuoden ensimmäisiin juttuaiheisiin kuuluvat päättyneen vuoden autotilastot. Vasta päättynyt vuosi oli Moottori 100 -juhlavuosi, joten ennen tuoreimpia automallitilastoja on hauska ottaa kurkistus sinne lehden alkumetrien tilanteeseen. Miltä näyttikään Suomen autokanta tasan 100 vuotta sitten?

Tämä artikkeli on samalla viimeinen Moottori 100 vuotta -teemainen juhla-artikkeli. Näitä juhla-artikkeleita Moottori on julkaissut täällä verkossa ison määrän, ja niissä on käyty läpi kaikenlaisia teemoja sadan vuoden ajalta.

Kaikki aiemmat Moottori 100 vuotta -artikkelit on löydettävissä ja luettavissa tämän linkin kautta.

Mikäli historiakärpänen on pahastikin puraissut, kannattaa ensi keskiviikosta alkaen ottaa omakseen Autoliiton jäsenille suunnattava uusi viikoittainen juttusarja, jossa arkistojen penkominen jatkuu tasan siitä, mihin se nyt jää.

Ford oli ykkönen joka läänissä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ford ja muut

Vuoden 1926 automerkkitilastossa, jonka Moottori ajantasaisesti julkaisi, maan autokanta on jaoteltu henkilö-, kuorma- ja linja-autoihin lääneittäin. Manner-Suomi oli tuolloin jaettu kahdeksaan lääniin.

Esimerkiksi taulukossa Oulun lääni kattaa käytännössä puoli Suomea, nykyiset Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Wiipurin lääni puolestaan kattaa lähes kaikki myöhemmin menetetyt Karjalan alueet sekä nykyisen Kymenlaakson, pääkaupunkinaan Viipuri. Waasan lääniin kuuluivat karkeasti nykyiset Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keskipohjanmaa sekä osa Keski-Suomen maakuntaa. Hämeen lääni puolestaan kattaa kokonaan nykyiset Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnat sekä suurimman osan Päijät-Hämeestä, pääkaupunkinaan Hämeenlinna.

Fiat oli Suomessa menestynein ei-amerikkalainen automerkki jo 1920-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1960- ja -70-luvuilla Fiat oli vuosien ajan jopa Suomen myydyin.

Kuten voimme taulukosta havaita, oli lääni mikä hyvänsä, Ford johtaa melkoisen selvästi markkinaa. Tilanne oli sama vielä talvisodan alkamisvuonna 1939, kuten aiemmasta vastaavasta artikkelista kävi ilmi. Taulukon tilanteen 11 685 henkilöautosta 5 378 eli vain hieman alle puolet oli Fordeja. Amerikkalaisautonvalmistajat hallitsevat listaa ylipäätään lukumäärällisesti.

Henkilöautolistassa on Fordin lisäksi 44 automerkkiä, ja kuten helposti voi huomata, suurin osa niistä ei sano nykyihmiselle yhtään mitään. Tuskin edes isoisältä löytyy kokemusta puolestakaan näistä merkeistä.

Moon oli yksi suuren laman uhreista. Tässä mainostetaan amerikkalaisvalmistajan "Kupee"-mallia.

Tämä johtuu merkittäviltä osin historian ajanjaksosta nimeltä 1930-luvun lama eli "Great Depression", joka yksinkertaisesti pyyhki kartalta muutaman vuoden sisällä ison määrän automerkkejä.

Lisäksi 1920-luvulla automerkkejä syntyi varsinkin Detroitin alueella kuin sieniä sateella, eivätkä kaikki niistä olleet pitkäikäisiä. Esimerkkejä vain muutamien vuosien ajan 1920-luvun puolivälissä autoja valmistaneista merkeistä listalla ovat ainakin Ajax, Flint, Diana Gray ja Jewett, amerikkalaisia kaikki viisi. Suuren laman uhreiksi joutuneita merkkejä ovat puolestaan listalla Essex, Durant, Moon, Rugby ja Stutz, amerikkalaisia nämäkin viisi.

Mainoksista päätellen Helsingin Eteläesplanadi on ollut sata vuotta sitten varsinainen autokauppakatu. Eteläespa 12:sta sai Hudsoneita ja Essexejä, naapurista puolestaan Mooneja.

Vain (tai näkökulmasta riippuen peräti) viisi merkeistä on edelleen sadan vuoden jälkeenkin virallisen maahantuonnin kautta Suomessa saatavilla. Vuoteen 2026 asti elävien kirjoissa säilyneitä listan automerkeistä on 12, kun kerran juuri vuonna 1926 toisiinsa yhdistyneet Mercedes ja Benz ovat tässä listassa vielä erikseen.

Myös Overland on tavallaan, vekkulilla tavalla olemassa. Se on nimittäin onnistunut kulkeutumaan Willys-Overlandin kautta ja myöhemmän Jeep-brändin mukana nykyiseen Stellantis-konserniin, Jeep Grand Cherokee -mallin huippuvarustetason nimeksi. Kyse on juuri tästä, vuonna 1926 itsenäisenä automerkkinä lopetetusta Overlandista.

Tunnetusti myös Willys on nyttemmin vahva osa nykyisen Jeep-brändin ja ylipäätään maastoautojen historiaa.

Listalta löytyy amerikkalaisvalmistajien lisäksi viisi saksalaisvalmistajaa, viisi ranskalaisvalmistajaa, yksi brittiläisvalmistaja ja yksi italialaisvalmistaja. Nämä kaikki tunnetaan edelleenkin vahvoina autonvalmistajamaina, mutta listalta löytyvän Minervan kotimaa ei ole erityisen tunnettu automerkeistään. Minerva oli nimittäin vuosisadan alussa perustettu belgialainen luksusautomerkki, jonka myyjänä itse Charles Rolls, Rolls-Roycen toinen perustaja, oli toiminut Englannissa. Viimeiset autonsa Minerva valmisti 1930-luvun lopulla. Vuonna 1926 Suomen teillä lipui kaikkiaan 12 Minerva-merkkistä autoa.

Lisää Fordin hallintaa

Kuorma-autojen ja linja-autojen eli "omnibussien" vastaava merkkitilasto ei muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että Ford johti Suomen automarkkinoita sata vuotta sitten.

Vuoteen 1939 mennessä tilanne oli ehtinyt muuttua niin, että Volvo oli vienyt Fordilta linja-autokruunun. Volvo kuitenkin perustettiin vasta vuonna 1927, joten se ei edes voi olla mukana tässä listassa.

Kuorma-autoissakaan Fordin ja Chevroletin kärkisijoja ei hetkauta vuoden 1926 tilastossa mikään, mutta täällä raskaassa sarjassa myös saksalaismerkeillä on ollut oma painava sananen sanottavanaan.

Lähde: Moottorin arkisto

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat