Moottori 100 vuotta: tältä tilaston mukaan näytti Suomen moottoriajoneuvokanta talvisodan alkamisvuonna 1939

Juuri ennen sotia Suomen autokanta oli erittäin amerikkalainen, mutta linja-autoissa Volvo piti kärkisijaa. Tilastossa muun muassa Cadillac oli edellä Škodaa.

Nykyisin Suomessa on yli 2,7 miljoonaa autoa, mutta 86 vuotta sitten, vuonna 1939, ylitettiin juuri 25 000 henkilöauton raja. Moottori julkaisi tuon vuoden alussa Tilastollisen päätoimiston eli Tilastokeskuksen edeltäjän antamien tietojen pohjalta tilaston Suomen moottoriajoneuvokannasta.

Kattavimmat tiedot liittyivät henkilöautoihin, joista jutussa esitettiin 50 yleisimmän henkilöautomerkin lista. Artikkelissa puhuttiin myös moottoripyöristä sekä kuorma- ja linja-autoista.

Autoistuminen kovaa mutta vasta alussa

Vuonna 1939 Suomessa oli siis noin 25 000 henkilöautoa, ja artikkelin tietojen mukaan maassa oli yksi auto 154 ihmistä kohti. Jos arvioisi yhden perheyksikön olleen keskimäärin vaikkapa neljän hengen vahvuinen, oli Suomessa auto noin joka 38. perheellä. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa, jossa Suomenkin autot pitkälti valmistettiin, oma auto löytyi jo tuolloin lähes 90 prosentilta kotitalouksista.

Jutun tietojen mukaan 55 prosenttia Suomen autokannasta oli vuonna 1939 maaseudulla, 45 prosenttia puolestaan kaupungeissa. Kaupunkien suhteellinen osuus autokannasta oli kuitenkin maaseutua suurempi, sillä vielä ennen sotia Suomi ei ollut järin kaupungistunut. Autojen määrä lisääntyi tuohon aikaan tasaiseen tahtiin.

Henkilöautojen lisäksi suomalaiset omistivat myös moottoripyöriä, ja lisäksi oli kuorma-autoja sekä linja-autoja.

Tilaston mukaan moottoripyörissä kolme kärkimerkkiä olivat amerikkalainen Harley Davidson sekä brittiläiset Raleigh ja B. S. A.

Kuorma-autoissa ylivoimainen markkinajohtaja oli Ford 41,2 prosentin osuudellaan, perässään Chevrolet 34,2 prosentin osuudellaan. Yhteensä nämä kaksi amerikkalaisvalmistajaa edustivat siis yli 75 prosenttia Suomen kuorma-autokannasta vuonna 1939.

Linja-autoissa amerikkalaisten ylivoima ei puolestaan ollut lainkaan yhtä selvää. Niissä ruotsalainen Volvo oli melko selvä johtaja 27,2 prosentin osuudellaan kannasta. Toisena oli amerikkalainen Chevrolet 21 prosentillaan, kolmantena niin ikään amerikkalainen Reo 16,9 prosentillaan. Busseissa neljäntenä oli puolestaan kotimainen Sisu, pyöreästi 10 prosentin osuudellaan kokonaiskannasta.

Linja-autoissa kotimaisuusastetta lisäsi tietysti myös se tosiasia, että monien ulkomaisille alustoille tehtyjen bussien korit valmistettiin Suomessa.

Sitä ei alkuperäisartikkelin kirjoittaja vielä tiedä, mutta pian syttyvässä talvisodassa ja sitä seuranneessa jatkosodassa yksityishenkilöiden ja yksityisten yritysten omistamien autojen pakko-otot maanpuolustuksen käyttöön olivat erittäin ratkaisevassa roolissa Suomen itsenäisyyden säilymisessä.

Henkilöautoista melkein 90 % amerikkalaisia

Henkilöautokannasta Moottorissa 7/1939 julkaistiin siis 50 yleisintä automerkkiä kattava lista.

Tuon listan perusteella kärkikolmikko, Ford, Chevrolet ja Chrysler, edustivat 52,3 prosenttia Suomen autokannasta. Selvästi edellä muita olivat Ford 26,7 prosentin osuudellaan sekä Chevrolet 20,9 prosentin osuudellaan. Kolmossija irtosi Chryslerille 4,7 prosentin osuudella.

Fordeja hyrräsi maassa noin 6 700 kappaletta, Chevroleteja puolestaan reilut 5 200 kappaletta.

Listan ensimmäinen ei-amerikkalainen automerkki on Opel, joka löytyy sijalta neljä, 4,5 prosentin osuudella.

Yhteensä viiden eri automerkin autoja oli Suomessa vuonna 1939 yli tuhat kappaletta, viimeisenä niistä Buick, joita oli liikenteessä 1 038 kappaletta.

Buickin jälkeen listalta löytyy Dodge ja liuta kuolleita amerikkalaismerkkejä, ennen seuraavia eurooppalaismerkkejä. Sijalla 11 on Citroën ja vain neljän auton erolla siihen sijalta 12 löytyy listan ainoa italialaismerkki Fiat. Molempia oli maassa tuohon aikaan hieman yli 400 kappaletta.

Edempää listalta, lukuisien nyt jo kuolleiden amerikkalaismerkkien joukosta, voi löytää muun muassa saksalaismerkit DKW:n, Mercedes-Benzin ja Hanomagin. Siellä on myös ranskalainen Renault sekä listan häntäpään brittivahvistukset Morris ja Hillman.

Tšekkoslovakialainen Škoda on listoilla, mutta vasta sijalla 47. Hieman sen edellä on muun muassa luksusautoistaan tunnettu Cadillac.

Porukka "muut" kattoi 1,6 prosenttia autokannasta, 395 autoyksilöä. Tähän porukkaan lienee kuulunut muiden muassa BMW.

Kuten voimme huomata, tämän päivän automerkkilistalista ei voisi juuri erilaisemmalta näyttää vuoden 1939 vastineeseensa verrattuna. Suurin osa vuoden 1939 merkeistä on poistunut keskuudestamme kokonaan tai vähintään Suomen markkinoilta, ja tilalle on tullut monia uusia merkkejä, ei tosin aivan samassa tahdissa kuin niitä on lähtenyt.

Amerikkalaismerkkejä on kohdannut hävitys, kun samaan aikaan tilalle on noussut japanilais- ja korealaismerkkejä. Luonnollisesti myös eurooppalaismerkit ovat nykyisin huomattavan vahvoilla Suomen autokannassa.

Kuitenkin sekä vuoden 1939 että edelleen nykypäivän listoilta löytyvien automerkkien järjestys on sekin tuntuvasti muuttunut, oikeastaan voi sanoa, että se on kääntynyt päälaelleen.

Lähde: Moottorin arkisto