Pelätty neuvostopanssari saapuu ensikertaa näytteille Suomeen – nämä vaunut onnistuttiin torjumaan kesällä 1944

Itse isä aurinkoisen mukaan nimetty tehokas vaunu tulee olemaan Parolan Panssarimuseon uusi vetonaula. IS-2 pystyi jopa tuhoamaan museon edellisen vetonaulan, Kuningastiikerin, mutta Suomen panssarintorjunnalle siitä ei ollut vastusta.

T-26, T-28, T-34, KV-1, ISU-152... Suomi sai talvi- ja jatkosotien aikana sotasaaliiksi monta erityyppistä ja -kokoista neuvostopanssarivaunua, mutta ehkä sitä kaikkein tehokkainta vastusta, IS-2:ta, Suomi ei Karjalan kannaksen suurtaistelujen tiimellyksessä kesällä 1944 onnistunut saamaan saaliiksi - ainakaan niin, että sellainen olisi voitu tuoda taistelukentältä ihan "kotiin" asti.

Kuuluisassa jatkosodan ratkaisuvaiheessa Neuvostoliitto yritti saada yliotteen Suomesta eräällä sotahistorian suurimmalla tulivalmistelulla, mutta Suomi sai kuitenkin säilytettyä itsenäisyytensä, vaikka monilta alueilta jouduttiinkin taisteluissa vetäytymään. Tuossa nopeatempoisessa vetäytymisvaiheessa Suomi ei kuitenkaan saanut vallattua yhtäkään pelättyä IS-2 -vaunua, vaikka niidenkään tulivoima ei Suomen panssarintorjuntaa kukistanut.

Nimetty itse johtajan mukaan

IS-2 oli saksalaisten Tiger-vaunuista inspiroitunut raskas ja tulivoimainen panssarivaunu, jonka neuvostoliittolaiset asemoivat T-34 "Sotkaa" tehokkaammaksi ja KV-1 "Klimiä" paremmaksi. Siinä missä suurikokoinen KV-1 nimettiin Neuvostoliiton puolustusministeri Kliment Vorošilovin mukaan, tulevat IS-2:n tyyppikirjaimet suoraan itse johtajalta eli Josif (Iosif) Stalinilta.

Alkuvuodesta 1944 käyttöönotetussa IS-2:ssa oli tehokas 122 millimetrin vaunukanuuna ja massaa 46 tonnin edestä. Vaunu oli 14 tonnia painavampi kuin suurinkaan "Sotka", mutta 24 tonnia kevyempi kuin kuuluisa saksalainen Tiger II eli Kuningastiikeri, jollainen nähtiin Panssarimuseon vetonaulana vuosina 2023-2024. IS-2:ssa oli kuitenkin Tiger II:eenkin verrattuna varsin tehokas pääase, ollen taistelussa saksalaisjättiä ketterämpi ja luotettavampi.

Näin IS-2 olikin yksi harvoista panssarivaunuista, joka toisessa maailmansodassa kykeni jopa Kuningastiikereitä vastustamaan. IS-2 oli myös yksi merkittävimpiä tekijöitä toisen maailmansodan ratkaisseessa Berliinin valtauksessa keväällä 1945.

IS-2-vaunuja valmistettiin vajaat 4 000 kappaletta ennen sodan päättymistä. Näihin päiviin saakka niitä on tiettävästi säilynyt museoissa vain vajaat 20 kappaletta.

Panssarimuseolle keväällä - siis ensi kertaa nähtäville Suomeen

Koska Suomi ei IS-2:ta sodissa vallannut, on se myös yksi harvoista viime sotien vastustajapanssareista, joita ei Suomessa ole (tai ole ollut) missään näytteillä. Panssarimuseolla Parolassa, Hämeenlinnan kupeessa on koko maailman mittakaavassakin harvinainen kokoelma neuvostopanssareita, mutta tästäkin kokoelmasta IS-2 on kokoelmista aiemmin puuttunut.

Nyt tähän on kuitenin tulossa muutos. IS-2 saapuu Suomeen toisesta maasta kevään aikana, ja sen tarkemmasta saapumisaikataulusta tiedotetaan myöhemmin.

Uusi vetonaula tullaan sijoittamaan museolle ensin erikoisnäyttelyesiineeksi, ennen kuin se myöhemmin siirretään osaksi pysyvää näyttelyä.

Moottori seuraa tiiviisti IS-2:n saapumista Parolaan pitkin kevättä - aivan kuten teimme viime syksynä Sd.Kfz. 9:n eli Famon kanssa.