19.12.2024

Ruuhkamaksuja ei tarvita, linjaa Autoliiton Helsingin seudun osasto

Kuva Moottorin arkisto

”Julkisella liikenteellä ei aina tarvittaessa pääse joka paikkaan, ei edes Helsingin rajojen sisäpuolella.”

Liikennettä koskevissa ratkaisuissa on tehtävä kaupunkien ja kuntien välistä pitkäjänteistä yhteistyötä, liikkuvathan ihmiset ja tavarat yli kuntarajojen, linjaa Autoliiton Helsingin seudun osasto. Yhdistyksen näkemykset on kiteytetty Pääkaupunkiseudun liikenne paremmaksi -kirjaseen, joka on kattava liikennepoliittinen ohjelma.

”Auton rooli pääkaupunkiseudun liikenteessä on olennainen.”

Yhdistys tähdentää, että jos työn, harrastusten, lasten tai muiden läheisten vuoksi on pakko asioida vähääkään pitemmällä, auton avulla se tapahtuu helpoiten: säästyy aikaa ja yhteiskunta toimii tehokkaasti.

Autoliiton Helsingin seudun osasto penää tasavertaisuutta.

”Ihmisellä pitää olla mahdollisuus valita liikkumiseensa se tapa, mikä parhaiten sopii aina kulloiseenkin tilanteeseen. Henkilöauton tai muun yksilöllisen moottoriajoneuvon on oltava muiden liikennemuotojen rinnalla tasavertainen vaihtoehto.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruuhkamaksut kuihduttaisivat Helsingin

Ohjelma tuo esiin, että ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvaa autoliikennettä. Taustalla on usko, että maksamiselta välttyäkseen osa autoilijoista luopuisi näillä matkoilla oman autonsa käyttämisestä.

”Jos näin tapahtuu, se merkitsee kovaa iskua entisestäänkin kuihtuvalle kaupungin keskusta-alueen liike-elämälle.”

Liikennepoliittinen ohjelman mukaan monella sisääntuloväylällä ruuhkien perussyy on heikoissa liikenneteknisissä ratkaisuissa, ei liikenteen määrässä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan esimerkiksi liikennevalo-ohjauksessa olisi autoliikenteen kannalta parantamisen varaa.

”Ruuhkamaksut olisivat väärä ratkaisu tilanteen parantamiseksi. Kyseessä olisi pelkästään autoilulle asetettu uusi vero, jonka tuotto menisi lain mukaan valtiolle eikä esimerkiksi seudun joukkoliikenteen kehittämiseen, kuten asian puolestapuhujat näyttävät uskovan.”

Kallista pysäköintiä

Ohjelmassa tuodaan esiin, myös se, että Helsingin kantakaupungissa on tarjolla vain maksullisia pysäköintipaikkoja.

”Ne ovat niin kalliita, että jo sen vuoksi henkilöautoliikenne Helsingin keskustaan on pitkään pysynyt maltillisena. Muita maksuja ei tarvita.”

pysäköinti 2021

Katutilan kavennukset kismittävät

Helsingissä kokeiltiin Esplanadin kahden ajoradan kaventamista yhteen, eikä se kokeilu ollut ihan onnistunut. Myös Autoliiton Helsingin seudun osasto kirjasessa otetaan kantaa kaupungin katujen välityskykyyn.

”Katujen nykyinen suunnitteluperiaate näyttää monessa tapauksessa olevan ajoratojen kaventaminen. Risteykset tehdään kääntyjien kannalta ahtaiksi ja korokejärjestelyillä autot pakotetaan tarpeettomasti jarruttelemaan, kiihdyttelemään ja mutkittelemaan. Liikenne hidastuu ja katujen välityskyky heikkenee. Aiheutettu haitta on raskaalle liikenteelle erityisen suuri.”

Yhdistyksen mielestä tie- ja katuverkkoa on kehitettävä siten, että liikenneturvallisuuden vaatimukset otetaan huomioon moottoriajoneuvojen liikkumista vaikeuttamatta.

Julkisuudessa jo kauan ollut Helsingin keskustatunneli eli yhteys kantakaupungin ali Länsiväylältä Hermannin rantatielle on hanke, jota yhdistys kanttaa lämpimästi.

”Siihen olisi sujuva pääsy satamista, keskustan suurista pysäköintiluolista sekä liikennettä synnyttävistä uusista eteläisistä kaupunginosista.”

Tunnelin rakentaminen olisi yhdistyksen mukaan syytä aloittaa vielä tällä vuosikymmenellä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Bulevardisointi saa huutia

Autoliiton Helsingin seudun osasto antaa ohjelmassaan huutia hurjimmille bulevardisointiaikeille.

”Helsinki havitteli aikanaan kaikkien sisääntuloväyliensä muuttamista asuinkaduiksi eli kaupunkibulevardeiksi. Korkein hallinto-oikeus on tyrmännyt osan hankkeista. Vain Vihdintielle, Tuusulanväylälle ja Itäväylälle oikeus on näyttänyt vihreää valoa.”

Ohjelmassa huomautetaan, että koska kaupunkibulevardeilla sallitaan kaikki liikennemuodot, hidastaa se merkittävästi läpikulkevaa moottoriajoneuvoliikennettä.

”Ruuhkat ja päästöt lisääntyvät ja liikenneturvallisuus heikkenee. Seudullisen liikenteen kannalta bulevardisoinneissa ei ole mitään järkeä”, ohjelmassa linjataan.

Liikennepoliittisen ohjelman taustalla on, että Autoliiton Helsingin seudun osasto ry pyrkii vaikuttamaan liikennejärjestelyjen, liikenneympäristön sekä liikenneturvallisuuden kehittämiseen omalla toimialueellaan eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Sipoossa ja Kirkkonummella. 

Kommentit (3)

  • TIMO TURKULA

    Helsingin liikennesuunnittelussa on ilmeinen vastakkainasettelu: Joukkoliikenne ja kevyt liikenne vastaan autoliikenne: Helsingissä on tietoisesti pyritty vaikeuttamaan autoliikennettä. Helsinkiä hiukan suuremmassa Frankfurt am Main -kaupungissa Saksassa autoliikenne, joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku ovat sulassa sovussa keskenään – ilman suurta vastakkainasettelua.
    Helsingissä liikenne tökkii, koska Helsinki on tarkoituksellisesti kaventanut katuja, asettanut ajokieltoja tai heikentänyt ajokaistajärjestelyjä. On monta risteystä, mistä ennen saattoi ajaa kahta kaistaa suoraan, mutta nyt niistä toinen on laitettu pelkästään kääntyville. Esimerkiksi lännen suunnasta Nordenskiöldinkatua Itä-Pasilan messukeskukseen ajettaessa junaradan alitse kulkevan tunnelin jälkeen oikealta ajokaistalta pääsee vain Viipurinkadulle Linnnanmäelle ja vain vasen kaista vie Pasilaan.
    Kuva vuodelta 2017: kaksi kaistaa suoraan.
    https://www.google.fi/…/data=!3m7!1e1!3m5…
    Kuva vuodelta 2024: Vain yksi kaista suoraan! https://www.google.fi/…/data=!3m7!1e1!3m5…
    Itä-Pasilaan ajamista on vaikeutettu tahallaan, Vuosien varrella näitä hölmöyksiä on tehty lukuisiin risteyksiin. Kun liikennettä vaikeutetaan, matka-aika kasvaa ja liikennejumit lisäävät päästöjä.
    Uusi pikaratikka jumittaa autoliikennettä Haagan liikenneympyrässä:
    https://www.google.fi/…/data=!3m7!1e1!3m5…
    Viikistä Myllypuroon käännyttäessä ennen oli sujuva liikenneympyrä. Pikaratikan tulon jälkeen ympyrä korvattiin liikennevaloilla, joissa Viikistä tulija saa vasemmalle Myllypuroon kääntyessään odottaa minuuttikaupalla, kun ratikat pysähtyvät pysäkeillä.
    Vuonna 2018: https://www.google.fi/…/data=!3m7!1e1!3m5…
    Vuonna 2024:
    https://www.google.fi/…/data=!3m7!1e1!3m5…
    Puhumattakaan, tilapäisestä Esplanadien kaventamisesta, Hämeentien ajokiellosta Kurvin kulman ja Hakaniemen torin välillä, ym, ym.

  • TIMO TURKULA

    Kaikki eivät kulje julkisilla, jalan tai pyörällä – autojakin tarvitaan, vaikka Helsingin seudulla on varsin kattava joukkoliikenteen verkosto.Turun seudulla on Turun ja viiden lähikunnan mainio Föli-joukkoliikenneverkosto, https://www.foli.fi/.

    Vanhusten kotihoitajat, palveluautot, liikuntaesteiset, jakeluliikenne ja huoltoajot ym. tarvitsevat parkkipaikkoja katujen varsille lähelle asiointikohdetta. Lisäksi asukas-, vierailu- ja asiointipysäköintimahdollisuuksia tarvitaan lähelle asiointikohteita. Osa asukkaista tarvitsee edelleen kadunvarsipysäköintiä, koska taloyhtiöiden pihoilla ja parkkihalleissa ei ole riittävästi parkkipaikkoja – varsinkaan vanhimmissa taloyhtiöissä. Myös varsin suuri osa työntekijöistä ja turisteista saapuu Helsinkiin omalla autolla. Joukkoliikenne ei palvele vuorotyössä olevia, vaan auto on välttämätön yövuoroja tekeville työntekijöille.

  • ESA SAIRIO

    Helsingin tulee muuttaa suhtautumisensa autovihamielisyydestä ja julkisen liikenteen käsittämättömästä suosimisesta siihen suuntaan, että kaikkia liikennemuotoja kehitetään tasapuolisesti kuitenkin niin, että henkilöautoilu (henkilöauto on ylivoimainen liikkumisväline) asetetaan ensisijaiseksi kehityskohteeksi.

    Jutussa mainittua raitiotielinjaa ei pidä toteuttaa. Miksi pitäisi laittaa rahaa ideologisista syistä asiaan, joka maksaa maltaita ja josta ei ole ihmisten liikkumiseen juuri mitään hyötyä?

    Ärsyttävää on myös se, että Helsinki muuttaa maksullisiksi viimeisetkin vapaat pysäköintipaikat. Näin toimien ihmiset eivät viitsi enää tulla Helsinkiin ellei ole ihan pakko. Tästä on huonoja seurauksia Helsingissä toimiville yrityksille ja turismille.

    Mitään henkilöautoliikennettä haittaavia asioita ei pidä toteuttaa vaan muuttaa autoilua sujuvammaksi. Esimerkiksi keskustatunneli on syytä toteuttaa heti. Kaupunkibulevardeista tulee luopua, kuten myös tärkeiden katuosuuksien muuttamisesta vain julkisen liikenteen väyliksi.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat