Skodan museo: kun historia koskettaa

Harvaan automerkkiin liittyy yhtä paljon erilaisia tunteita, olettamuksia ja ennakkoluuloja kuin Skodaan. Siksi vierailu Skodan tehdasmuseoon Mlada Boleslavissa on aikamatka Skodan historiaan monellakin eri tasolla.

Aloitetaan faktoista, joita kaikki eivät kuitenkaan muista. Skodan historia alkaa vuodesta 1895, jolloin Vaclav Klement ja Vaclav Laurin perustivat omia sukunimiään kantavan yrityksensä Mlada Boleslaviin. Se oli silloin vielä osa Böömin majesteettista kuningaskuntaa.

Näin varhainen aloituskohta tekee Skodasta yhden vanhimmista automerkeistä maailmassa: myös fakta, joka tuppaa monilta unohtumaan.

Tosin monen muun autotehtaan tapaan ensin valmistettiin polkupyöriä, sitten motorisoituja pyöriä – ja vasta sitten seurasivat autot.

Skodan kohdalla tämä tapahtui vuonna 1905.

Mullistuksia mullistusten perään

Laurin & Klementin tuotanto rullasi, ja kysyntää riitti – kunnes ensimmäinen maailmansota sekoitti kuviot. Sodan jälkeen Euroopan pyrkiessä takaisin jaloilleen Mlada Boleslavissa ryhdyttiin valmistamaan kuorma-autoja, mutta tehdaspalo ja sitä seuranneet tuotantovaikeudet pakottivat Laurin & Klementin yhteistyöhön tsekkiläisen monialayrityksen – vuonna 1859 perustetun ja entiseltä nimeltään olevan Skoda Worksin kanssa.

Ensin ohjelmassa oli enemmänkin ylellisiä ja myös yhteistyössä Hispano-Suizan kanssa valmistettuja menopelejä, mutta 30-luvun talouskriisi pakotti Skodan tuottamaan myös entistä edullisempia autoja. Kysyntää kuitenkin riitti, kunnes saksalaisten miehitys ja toinen maailmansota alistivat Skodan tehtaat Saksan sotakoneiston alle.

Myös heti sodan jälkeen tehtailla riitti kysyntää armeijan tarvitseman kaluston valmistukseen.

Ja kun henkilöautojen tuotanto potkaistiin uudestaan sodan jälkeen käyntiin, vuodesta 1948 lähtien tuotanto oli osa kommunistista suunnitelmataloutta. Vielä 60-luvulle asti pysyttiin jota kuinkin lännen vauhdissa.

Uusia malleja esiteltiin, mutta tuotannon modernisointi ei ollut päällimmäinen prioriteetti.

Niinpä 80-luvulle tultaessa autojen tekninen kehitys tai siis sen puute alkoi painaa jo pahasti. Vasta vuonna 1987 esitelty ja Bertonen muotoilema Favorit toi Skodan modernimpaan etuvetoisten autojen maailmaan.

Osaksi Volkswagen-konsernia

Muurin murtuminen Berliinissä vuonna 1989 toi mukanaan muutoksen tuulet, ja Skodalle etsittiin nopeasti sopivaa länsimaista yhteistyökumppania. Sellaiseksi valikoitui 9. joulukuuta 1990 VW-konserni, eli Skodasta tuli konsernin neljäs brändi Volkswagenin, Audin ja Seatin jatkoksi.

Ja jos joku ei muista, yhteistyötä harkittiin myös Renaultin kanssa, mutta koska ranskalaiset halusivat tuottaa Tsekeissä vain halpoja pikkuautoja (Twingo), vaaka kallistui lopulta Volkswageniin.

Vuonna 1994 esitelty Felicia kuroi jo kiinni läntisen automaailman etumatkaa, mutta vasta vuonna 1996 esitelty Octavia toi Skodan ryminällä mukaan kilpailuun uusien autojen ostajien sielusta kaikkialla. Loppu onkin oikeastaan tuoreempaa historiaa. Skoda on oleellinen osa VW-konsernin menestystarinaa.

Jos Skodan tarina olisi kertomus yhden ihmisen historiasta, se oli ehdottomasti tarina nuoresta lapsinerosta, joka joutuu koulukiusatuksi, mutta nousee vaikeuksien kautta voittoon ja uuteen kukoistukseen. Ja kuten hyvään tarinaan aina, myös tähän kuuluu veljeskateutta...

Livenä tai virtuaalisesti

Näissä muisteloissa on hyvä suunnata museoon. Se sijaitsee Skodan vanhassa tehdasrakennuksessa, jossa autoja valmistettiin vuoteen 1928 asti. Uudet tuotantolaitokset ovat toki aivan vieressä nekin.

Museo on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen niistä esittelee Skodan perinteitä. Toisessa osiossa perehdytään Skodan kehitykseen polkupyörien valmistuksesta aina viime aikaisiin konseptiautoihin – kehitysloikat ovat ilmeisiä. Viimeisessä näyttelyosiossa voi puolestaan tutustua siihen, miten vanhoja Skodia restauroidaan.

Autojen välissä kiertelyn aikana saa informaatiota sekä kuulokkeista että lukusilta kosketusnäytöiltä. Autoja ei ole liikaa eli niihin on aikaa tutustua. Vierailijaa ei ahdista. Lisäksi esillä on runsaasti muita Skodan historiallisesta matkasta kertovia esineitä. Oman kiinnostuksen syvyydestä museossa saa helposti vietettyä joko muutaman tunnin tai koko päivän.

Vierailun arvoinen museo on joka tapauksessa – seisoo omalla pihalla sitten Skoda tai ei. Ja jos matka Mlada Boleslaviin tuntuu liian työläältä, näin digiaikana museossa voi vierailla myös virtuaalisesti. Kokemukset jäävät kuitenkin vajaaksi aitoon visiittiin verrattuna.

Skoda-museoon voit tutustua täältä: muzeum.skoda-auto.com

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola