Tältä näytti hävitty sota: junamatkalla raunioiksi pommitetun Saksan läpi kesällä 1946 – Viikon arkistopoiminto

Kuva Moottorin arkisto
"Yleinen näkymä rautateiden varsilla Saksassa. Kumoon suistuneita vaunuja ja hävitettyjä ratapihoja näkee miltei kaikkialla."

Noin vuoden verran toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Saksa oli edelleen pahoin raunioina. Tuolloin ruotsalaiset autoklubilaiset päättivät ajaa kokeilumielessä maan läpi junalla.

Kuluvan viikon perjantaina, 8. toukokuuta, tulee kuluneeksi 81 vuotta kansallissosialistisen Saksan antautumisesta liittoutuneille, ja siten toisen maailmansodan päättymisestä Euroopan osalta.

Suursota oli alkanut noin viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta aiemmin Saksan hyökättyä Puolaan. Tätä olivat edeltäneet Itävallan ja Tšekkoslovakian liittämiset Saksaan. Puolan jälkeen vuorossa olivat yksi toisensa jälkeen Belgia, Hollanti, Norja, Ranska ja Tanska, nämä siis ennen suurta sotaretkeä kohti Neuvostoliittoa. Ennen tämän valtaisan valloitussodan aloittamista valtakunnankansleri Adolf Hitler oli julistanut alamaisilleen, että kymmenen vuoden kuluttua he eivät tunnistaisi Saksaa.

Tässä asiassa hän ei olisi voinut olla enempää oikeassa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin?

Toisen maailmansodan alkuvuosina saksalaiset viettivät Saksan sisällä hämmästyttävän tavallista arkea, mihin myös sotavuosien Moottoreissa muuten toistuvasti viitataan. Tähän tuli sodan loppuvuosina karu muutos, kun länsiliittoutuneet alkoivat voimalla pommittamaan Saksaa, sen tehtaita, infrastruktuuria sekä myös tiheään asuttuja kaupunkeja.

Brittiläiset Avro Lancaster -pommikoneet pudottamassa pommejaan saksalaisten V2-ohjuslaukaisimiin Ranskassa päiväsaikaan vuonna 1943. KUVA: Imperial War Museums via Wikimedia Commons

Vuosina 1942 - 1945 pommituskampanjat olivat intensiivisimmillään liittoutuneiden yrittäessä saada Saksa antautumaan nyt myös siviilien täyttämiä kaupunkeja moukaroimalla.

Esimerkiksi Dresdeniä pommitettiin 1 200 pommikoneen voimalla, ja vain kolmen päivän aikana noin 75 000 kotia tuhoutui ja 25 000 ihmistä kuoli. Jo vuonna 1943 operaatio Gomorrassa liittoutuneet tuhosivat Hampurin, ja alle kahdessa viikossa jopa 40 000 ihmistä sai surmansa. Kölnin pommituksissa kuolonuhreja oli arviolta 20 000.

Niin kutsutun mattopommituksen kohteeksi valikoituivat tavalla tai toisella kaikki Saksan suuret kaupungit etelästä pohjoiseen, idästä länteen.

Moottorin 3/1946 artikkelissa julkaistiin kaksi englantilaisten lentäjien ottamaa ilmakuvaa Saksan rauniokaupungeista. Tämä kuva esittää Hampuria.

Pommitukset eivät kuitenkaan saaneet tarkoitetulla tavalla kansallissosialistista hallintoa suorilta käsin antautumaan, vaan vasta Berliinin valtaus toukokuussa 1945 yksinkertaisesti sammutti tämän hirmuhallinnon.

Saksan antautumisen jälkeen liittoutuneet jakoivat maan sen aiemmin tunnustettujen rajojen sisällä keskenään neljään eri miehitysvyöhykkeeseen.

Saksan itäosa kuului Neuvostoliitolle, joka teki tästä alueesta yli neljäksikymmeneksi vuodeksi itselleen vasallivaltion nimeltä DDR. Saksan länsiosat puolestaan jakautuivat länsiliittoutuneiden kesken Ison-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen miehitysvyöhykkeisiin. Tästä alueesta tuli muutamaa vuotta myöhemmin Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta, johon myös Itä-Saksan alue vuonna 1989 liitettiin, ja näin Saksa sai vihdoin nykyisen muotonsa.

Köln - tai mitä siitä on jäljellä - englantilaisten lentäjien ottamassa kuvassa, Moottorin 3/1946 artikkelin kuvituksessa.

Autoklubilaiset matkustivat junalla raunio-Saksan läpi nähdäkseen kuinka homma toimii

Liittoutuneiden Saksan-miehitystä ja rauhan aikaa oli kestänyt reilun vuoden päivät, kun Ruotsin Kuninkaallisen Autoklubin jäsenet lähtivät matkustamaan Pariisiin vuoden 1946 autokongressiin. Ruotsalaiset matkustivat Pariisiin junalla Saksan läpi, ja raportoivat kokemuksistaan myös suomalaisen sisarjärjestönsä jäsenlehdelle, siis Moottorille. Moottori julkaisi raportin numerossaan 3/1946.

Saksalaisia höyryvetureita suurimmaksi osaksi jälleenrakennetulla Hannoverin rautatieasemalla vuonna 1961. Saman aseman läpi myös tämän artikkelin seurueen junamatka oli 15 vuotta aiemmin kulkenut. KUVA: via Wikimedia Commons

Syyksi ruotsalaisten reittivalinnalle mainitaan artikkelissa puhtaasti se, että he halusivat nähdä ja kokea kuinka liikenne Saksan läpi senhetkisessä tilanteessa hoituisi.

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 8 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat