Tältä näytti hävitty sota: junamatkalla raunioiksi pommitetun Saksan läpi kesällä 1946 – Viikon arkistopoiminto

Noin vuoden verran toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Saksa oli edelleen pahoin raunioina. Tuolloin ruotsalaiset autoklubilaiset päättivät ajaa kokeilumielessä maan läpi junalla.

Kuluvan viikon perjantaina, 8. toukokuuta, tulee kuluneeksi 81 vuotta kansallissosialistisen Saksan antautumisesta liittoutuneille, ja siten toisen maailmansodan päättymisestä Euroopan osalta.

Suursota oli alkanut noin viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta aiemmin Saksan hyökättyä Puolaan. Tätä olivat edeltäneet Itävallan ja Tšekkoslovakian liittämiset Saksaan. Puolan jälkeen vuorossa olivat yksi toisensa jälkeen Belgia, Hollanti, Norja, Ranska ja Tanska, nämä siis ennen suurta sotaretkeä kohti Neuvostoliittoa. Ennen tämän valtaisan valloitussodan aloittamista valtakunnankansleri Adolf Hitler oli julistanut alamaisilleen, että kymmenen vuoden kuluttua he eivät tunnistaisi Saksaa.

Tässä asiassa hän ei olisi voinut olla enempää oikeassa.

Kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin?

Toisen maailmansodan alkuvuosina saksalaiset viettivät Saksan sisällä hämmästyttävän tavallista arkea, mihin myös sotavuosien Moottoreissa muuten toistuvasti viitataan. Tähän tuli sodan loppuvuosina karu muutos, kun länsiliittoutuneet alkoivat voimalla pommittamaan Saksaa, sen tehtaita, infrastruktuuria sekä myös tiheään asuttuja kaupunkeja.

Vuosina 1942 - 1945 pommituskampanjat olivat intensiivisimmillään liittoutuneiden yrittäessä saada Saksa antautumaan nyt myös siviilien täyttämiä kaupunkeja moukaroimalla.

Esimerkiksi Dresdeniä pommitettiin 1 200 pommikoneen voimalla, ja vain kolmen päivän aikana noin 75 000 kotia tuhoutui ja 25 000 ihmistä kuoli. Jo vuonna 1943 operaatio Gomorrassa liittoutuneet tuhosivat Hampurin, ja alle kahdessa viikossa jopa 40 000 ihmistä sai surmansa. Kölnin pommituksissa kuolonuhreja oli arviolta 20 000.

Niin kutsutun mattopommituksen kohteeksi valikoituivat tavalla tai toisella kaikki Saksan suuret kaupungit etelästä pohjoiseen, idästä länteen.

Pommitukset eivät kuitenkaan saaneet tarkoitetulla tavalla kansallissosialistista hallintoa suorilta käsin antautumaan, vaan vasta Berliinin valtaus toukokuussa 1945 yksinkertaisesti sammutti tämän hirmuhallinnon.

Saksan antautumisen jälkeen liittoutuneet jakoivat maan sen aiemmin tunnustettujen rajojen sisällä keskenään neljään eri miehitysvyöhykkeeseen.

Saksan itäosa kuului Neuvostoliitolle, joka teki tästä alueesta yli neljäksikymmeneksi vuodeksi itselleen vasallivaltion nimeltä DDR. Saksan länsiosat puolestaan jakautuivat länsiliittoutuneiden kesken Ison-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen miehitysvyöhykkeisiin. Tästä alueesta tuli muutamaa vuotta myöhemmin Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta, johon myös Itä-Saksan alue vuonna 1989 liitettiin, ja näin Saksa sai vihdoin nykyisen muotonsa.

Autoklubilaiset matkustivat junalla raunio-Saksan läpi nähdäkseen kuinka homma toimii

Liittoutuneiden Saksan-miehitystä ja rauhan aikaa oli kestänyt reilun vuoden päivät, kun Ruotsin Kuninkaallisen Autoklubin jäsenet lähtivät matkustamaan Pariisiin vuoden 1946 autokongressiin. Ruotsalaiset matkustivat Pariisiin junalla Saksan läpi, ja raportoivat kokemuksistaan myös suomalaisen sisarjärjestönsä jäsenlehdelle, siis Moottorille. Moottori julkaisi raportin numerossaan 3/1946.

Syyksi ruotsalaisten reittivalinnalle mainitaan artikkelissa puhtaasti se, että he halusivat nähdä ja kokea kuinka liikenne Saksan läpi senhetkisessä tilanteessa hoituisi.