6.5.2026 Viikon arkistopoiminto Tältä näytti hävitty sota: junamatkalla raunioiksi pommitetun Saksan läpi kesällä 1946 – Viikon arkistopoiminto Teksti Benjamin Helander Kuva Moottorin arkisto "Yleinen näkymä rautateiden varsilla Saksassa. Kumoon suistuneita vaunuja ja hävitettyjä ratapihoja näkee miltei kaikkialla." Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Noin vuoden verran toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Saksa oli edelleen pahoin raunioina. Tuolloin ruotsalaiset autoklubilaiset päättivät ajaa kokeilumielessä maan läpi junalla. Kuluvan viikon perjantaina, 8. toukokuuta, tulee kuluneeksi 81 vuotta kansallissosialistisen Saksan antautumisesta liittoutuneille, ja siten toisen maailmansodan päättymisestä Euroopan osalta. Suursota oli alkanut noin viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta aiemmin Saksan hyökättyä Puolaan. Tätä olivat edeltäneet Itävallan ja Tšekkoslovakian liittämiset Saksaan. Puolan jälkeen vuorossa olivat yksi toisensa jälkeen Belgia, Hollanti, Norja, Ranska ja Tanska, nämä siis ennen suurta sotaretkeä kohti Neuvostoliittoa. Ennen tämän valtaisan valloitussodan aloittamista valtakunnankansleri Adolf Hitler oli julistanut alamaisilleen, että kymmenen vuoden kuluttua he eivät tunnistaisi Saksaa. Tässä asiassa hän ei olisi voinut olla enempää oikeassa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin? Toisen maailmansodan alkuvuosina saksalaiset viettivät Saksan sisällä hämmästyttävän tavallista arkea, mihin myös sotavuosien Moottoreissa muuten toistuvasti viitataan. Tähän tuli sodan loppuvuosina karu muutos, kun länsiliittoutuneet alkoivat voimalla pommittamaan Saksaa, sen tehtaita, infrastruktuuria sekä myös tiheään asuttuja kaupunkeja. Brittiläiset Avro Lancaster -pommikoneet pudottamassa pommejaan saksalaisten V2-ohjuslaukaisimiin Ranskassa päiväsaikaan vuonna 1943. KUVA: Imperial War Museums via Wikimedia Commons Vuosina 1942 - 1945 pommituskampanjat olivat intensiivisimmillään liittoutuneiden yrittäessä saada Saksa antautumaan nyt myös siviilien täyttämiä kaupunkeja moukaroimalla. Esimerkiksi Dresdeniä pommitettiin 1 200 pommikoneen voimalla, ja vain kolmen päivän aikana noin 75 000 kotia tuhoutui ja 25 000 ihmistä kuoli. Jo vuonna 1943 operaatio Gomorrassa liittoutuneet tuhosivat Hampurin, ja alle kahdessa viikossa jopa 40 000 ihmistä sai surmansa. Kölnin pommituksissa kuolonuhreja oli arviolta 20 000. Niin kutsutun mattopommituksen kohteeksi valikoituivat tavalla tai toisella kaikki Saksan suuret kaupungit etelästä pohjoiseen, idästä länteen. Moottorin 3/1946 artikkelissa julkaistiin kaksi englantilaisten lentäjien ottamaa ilmakuvaa Saksan rauniokaupungeista. Tämä kuva esittää Hampuria. Pommitukset eivät kuitenkaan saaneet tarkoitetulla tavalla kansallissosialistista hallintoa suorilta käsin antautumaan, vaan vasta Berliinin valtaus toukokuussa 1945 yksinkertaisesti sammutti tämän hirmuhallinnon. Saksan antautumisen jälkeen liittoutuneet jakoivat maan sen aiemmin tunnustettujen rajojen sisällä keskenään neljään eri miehitysvyöhykkeeseen. Saksan itäosa kuului Neuvostoliitolle, joka teki tästä alueesta yli neljäksikymmeneksi vuodeksi itselleen vasallivaltion nimeltä DDR. Saksan länsiosat puolestaan jakautuivat länsiliittoutuneiden kesken Ison-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen miehitysvyöhykkeisiin. Tästä alueesta tuli muutamaa vuotta myöhemmin Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta, johon myös Itä-Saksan alue vuonna 1989 liitettiin, ja näin Saksa sai vihdoin nykyisen muotonsa. Köln - tai mitä siitä on jäljellä - englantilaisten lentäjien ottamassa kuvassa, Moottorin 3/1946 artikkelin kuvituksessa. Autoklubilaiset matkustivat junalla raunio-Saksan läpi nähdäkseen kuinka homma toimii Liittoutuneiden Saksan-miehitystä ja rauhan aikaa oli kestänyt reilun vuoden päivät, kun Ruotsin Kuninkaallisen Autoklubin jäsenet lähtivät matkustamaan Pariisiin vuoden 1946 autokongressiin. Ruotsalaiset matkustivat Pariisiin junalla Saksan läpi, ja raportoivat kokemuksistaan myös suomalaisen sisarjärjestönsä jäsenlehdelle, siis Moottorille. Moottori julkaisi raportin numerossaan 3/1946. Saksalaisia höyryvetureita suurimmaksi osaksi jälleenrakennetulla Hannoverin rautatieasemalla vuonna 1961. Saman aseman läpi myös tämän artikkelin seurueen junamatka oli 15 vuotta aiemmin kulkenut. KUVA: via Wikimedia Commons Syyksi ruotsalaisten reittivalinnalle mainitaan artikkelissa puhtaasti se, että he halusivat nähdä ja kokea kuinka liikenne Saksan läpi senhetkisessä tilanteessa hoituisi. Hanki rajaton lukuoikeus Haluatko jatkaa lukemista? Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin. Liity jäseneksi Kirjaudu sisään Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta Moottori Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 8 kertaa vuodessa. Tiepalvelu Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla. Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 21.11.2026 Huutokauppahelmet Kun VW-konsernilla ei ollut sopivaa alustaa W10-hirviömoottorille, Ferdinand Piëch asennutti sellaisen BMW M5:een, ja piti auton itsellään 19.11.2026 Käyttötesti Käyttötestin loppuraportti: mikä tekee Škoda Elroqista niin käyttökelpoisen sähköauton? 20.11.2026 Ajoneuvot Tiesitkö, että Nissanilla oli jo lähes valmiiksi muotoiltuna uusi Almera, kun se päättikin tehdä Qashqai-crossoverin? - 20 vuoden takainen päätös oli todennäköisesti oikea 21.11.2026 Ajoneuvot Zeekr rantautuu Suomeen - melko yläluokkaisessa mallistossa on yllättävän paljon tuttua, mutta myös erikoisempaa, kuten toistaiseksi kallein kiinalaisauto Suomen markkinoilla 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 13.11.2026 Autoilu Saako poliisi lavastaa tilanteen, jolla autoilija provosoidaan rikkomaan lakia? 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 18.11.2026 Uutinen Hiiret aiheuttivat tuhansien eurojen vahingot katumaasturiin 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri? 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri?