Tiesitkö – parin tunnin päässä Barcelonasta käytiin yksi Espanjan sisällissodan ratkaisevista taisteluista?

Ebron taistelu vuonna 1938 kesti 115 päivää, ja sen myötä Francon joukot saivat lopullisen yliotteen kansainvälisistä Espanjan tasavallan joukoista. Se oli myös suurin koskaan Espanjan alueella käyty taistelu.

Espanjan sisällissota alkoi 17.7.1936 ja päättyi 1.4.1939. Se oli myös eräänlainen prologi toiselle maailmansodalle, sillä molempien osapuolten joukoissa taisteli paljon ulkomaalaisia. Francoa tukivat Hitler ja Mussolini ja näiden johdolla sekä Saksan että Italian sotakoneistot. Tasavaltalaisten joukoissa oli puolestaan paljon kansallisuuksia, monesti eri maiden kommunistisen puolueen organisoimana. Suomesta mukana oli tiettävästi 72 miestä, joista kaatui 17. Lisäksi taisteluihin osallistui myös amerikan-, kanadan- ja neuvostoliitonsuomalaisia.

Francon joukoissa taisteli puolestaan tiettävästi 14 suomalaista, joista neljä kaatui. Sotilaiden lisäksi tasavaltalaisten puolella oli tiettävästi mukana myös suomalaisia naisia; joko sairaanhoitajina tai muissa tukitehtävissä.

Paljon on vettä virrannut

Heinäkuun loppupuolelta marraskuun puoliväliin asti vuonna 1938 käyty Ebron taistelu samaa nimeä kantavan ja Espanjan pisimmän joen ympäristössä näki sekä suurimmat joukkojen ryhmittymät että myös suurimmat tappiot Espanjan sisällissodan aikana. Taistelu oli myös pitkälti lopun alkua tasavaltalaisille.

Tasavallan joukot olivat kärsineet suuria tappioita talven 1937–38 aikana mutta saivat aseapua Ranskasta, jonka myötä saatiin muodostettua 12 uutta divisionaa. Näiden avulla saatiin muodostettua uusi rintamalinja.

Tasavaltalaisten joukkojen vahvuus Ebron rintamalla oli noin 80 000 sotilasta, joita oli tukemassa rajallinen määrä tykistöä ja vielä rajallisempi määrä panssarivaunuja ja lentokoneita. Francon johtaman kansallismielisten armeijan vahvuus oli noin 90 000 sotilasta, mutta sillä oli etenkin myöhemmin ilmaherruus ja myös selvä ylivoima niin tykistössä kuin panssarivaunuissakin.

Tasavaltalaisten joukkojen Ebrojoen ylitys yllätti kansallismieliset, ja taistelu alkoi siten heille menestyksellisesti. Alun jälkeen kansallismielisten vastarinta kuitenkin koveni, ja tykistön ja ilmavoimien ylivoima antoi heille ratkaisevan edun.

Taisteluja käytiin pitkälti samaan tapaan kuin ensimmäisessä maailmansodassa – siis massiivisina jalkaväen rynnäkköinä, jota ennen tykistö ja lentokoneet olivat pehmittäneet vihollista. Molempien osapuolien yhteenlasketuiksi tappioiksi on arvioitu 50 000–110 000 sotilasta.

Päivän tai kahden retki

Barcelonan lentokentältä on kahden tunnin ajomatka Gandesaan. Gandesan kaupungissa sijaitsee pieni mutta taisteluita hyvin valaiseva museo, joka sopii hyvin aloituspaikaksi Ebron taistelun kulkuun tutustuttaessa.

Museo ei ole kovin iso, mutta se antaa hyvät perustiedot taistelutilanteen ymmärtämiseen sekä antaa taustatietoa Espanjan sisällissodasta.

Etenkin ilmavoimien rooli tulee hyvin selvästi esille. Monien mielestä suurin ratkaisevin tekijä kansallismielisten voittoon oli sen ilmavoimat, yhteensä noin 500 lentokonetta. Tasavaltaisilla oli vain 35 modernia lentokonetta sekä noin 40 vanhempaa konetta.

Oikeita koneita ei tietysti museoon mahdu, mutta esillä on useampi pienoismalli eri koossa. Italialle ja etenkin Saksalle Espanjan sisällissota tarjosi erinomaisen mahdollisuuden kerätä kokemusta ja kehittää sen ilmavoimia.

Museossa on esillä taisteluissa käytettyjä aseita sekä sekalaista muuta maastosta ajan kuluessa löytynyttä tavaraa. 

Arpi, joka ei koskaan parane

Museosta on vain muutaman minuutin ajomatka Corbera d’Erbeen, jonka rauniot ovat pysyvä arpi ja muistutus sodasta. Raunioiden läheisyydessä, pääkadun toisella puolen on myös lisää taisteluita avaava näyttely: Centre d'Interpretació 115 dies.

Raunioiden keskellä kävellessä ja sodan tuhoa tutkiessa tiedostaa sen, miten kaukaiseksi sota on muuttunut Euroopassa. Toisen maailmansodan veteraanitkin ovat nykyisin vähissä, joten suora kosketuspinta sotaan on monille vähäinen. Toki sota – sekä Ukrainassa että myös Lähi-Idässä – on jatkuvasti otsikoissa, mutta sen välitön vaikutus ei juuri tunnu.

Siksi tällaiset muistomerkit ja museot ovat arvokkaita. Ne auttavat, ettei sota ja sen vaikutukset koskaan unohdu. Raunioiden seassa sota konkretisoituu.

Muistomerkkejä, bunkkereita ja taisteluhautoja

Corbera d’Erbestä on puolestaan vartin ajomatka La Fatarellan kaupunkiin, jossa on kaksi pientä museota. Kaupungin läheisyydessä sijaitsee myös vanhoja vallihautoja ja bunkkereita.

Taisteluja käytiin melko laajalla alueella, joten erilaisia muistomerkkejä sekä vanhoja rakennelmia löytyy Erbejoen ympäristössä paljon. Kuinka paljon niitä jaksaa metsästää, se on tietysti omasta innostuksesta kiinni. Museo ja Corbera d’Erben raunioissa käynti riittänevät useimmille.

Henkilökohtaisesta kokemuksesta tiedän myös, että jos suvusta löytyy joku, joka oli mukana Espanjan sisällissodassa, tästä ei juuri puhuttu. Onneksi aiheesta on kirjoitettu myöhemmin sen verran runsaasti, että kirjallisuutta löytyy nykyisin lisätietoa kaipaaville.

Jos alueen tutkiskelu Erbejoen läheisyydessä kiinnostaa myös enemmän, tämä linkki vie pidemmälle aiheeseen. Alueelle järjestetään myös opastettuja kiertokäyntejä.

Ohessa vielä muutamia karttalinkkejä Google Mapsiin. Museo Gandesassa , rauniot Corbera d’Erbessä, Centre d'Interpretació 115 dies, La Fatarellassa oleva museo tasavaltalaisten joukoista, Ebrojoen ylityspaikka, Cova de Betlem, Les Camposines Memorial, Francon tähystyspaikka, Del Reguersin bukkerit, Castel de Móra.