Tuore tiekartta autoilun tulevaisuuteen

Autoala vauhdittaisi liikenteen päästövähennyksiä – laskelmiin perustuvan tiedon pohjalta.

Autoilu, liikenteen verotus ja haitallisten kasvihuonepäästöjen vähennyskeinot kiinnostavat ja kirvoittavat kannanottoja, asiantuntijoilta ja poliittiselta kentältä. Kevätvaalien lähestyessä on tuskin keneltäkään voinut jäädä huomaamatta, että autoilu kiinnostaa.

Puolueet, ilmastoasiantuntijat ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ovat esittäneet arvioitaan siitä, kuinka paljon Suomessa tulisi olla sähköautoja vuoteen 2030 tai 2045 mennessä. Taustalla on liikenteen haitallisten kasvihuonepäästöjen vähentämistavoite puoleen vuonna 2030 vuoteen 2005 nähden.

Mukaan keskusteluun

Nyt myös autoala käy mukaan yhä kiihtyvään keskusteluun liikenteen tulevaisuudesta.

Autoala on laatinut tiekartan eri käyttövoimien yleistymisestä vuosina 2020–2040. Tiekartan tavoitteena on tarjota laskelmiin perustuvaa tietoa päätöksentekijöille siitä, miten liikenteen päästövähennyksiin saadaan vauhtia.

Autoilun päästöt vain osa päästöjä

Autoalan mukaan autoiluun liittyviä kannanottoja ja ulostuloja kuunnellessa on hyvä mieltää mittasuhteet – liikenne kun ei ole likimainkaan ainoa haitallisten kasvihuonepäästöjen aiheuttaja.

Liikenteen päästöt edustavat viidennestä Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Henkilöautojen osuus päästöistä on noin yhdeksän prosenttia.

580 000 ladattavaa sähköautoa 2030

Perusennuste kuvaa eri teknologioiden yleistymistä seuraavan 20 vuoden aikana, jos autoilun verotus ja hankintakannustimet eivät muutu nykyisestä – tällöin täyssähkö- ja lataushybridiautoja saataisiin vuoteen 2030 mennessä autokantaan noin 360 000 kappaletta.

Toinen kehityspolku nojaa autoalan ilmastostrategiassa esitettyihin toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen. Tällöin päädyttäisiin peräti noin 580 000 ladattavaan sähköautoon vuoden 2030 tasolla.

Tekniikkaneutraaleja kannustimia

Taustalla vaikuttaa monta haastetta kuten EU:n autonvalmistajille asettamat tiukat päästötavoitteet sekä autoilun verotuksen taso ja mahdolliset kansalliset hankintatuet vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttäville autoille. Iso kysymys on myös sähköautojen akkuihin tarvittavien alkuaineiden saatavuus ja valmistuskustannukset.

Autoalan näkemyksen mukaan verotuksen ja kannusteiden vaikutus etenkin täyssähkö- ja lataushybridiautojen yleistymispolulle on erittäin merkityksellinen. Autoala on ehdottanut ratkaisuksi tekniikkaneutraalia hankintakannustetta.

Polttomoottoria ei tule tuomita

Autoala ei kuoppaisi polttomoottoria nimen perusteella.

– Polttomoottori ja toisen sukupolven biopolttoaineet – biokaasu, bioetanoli ja uusiutuva diesel – ovat Suomen ilmastotavoitteiden kannalta välttämättömiä säilyttää valikoimassa. Myös hybridivaihtoehdot nousevat erinomaiseksi vaihtoehdoksi polttomoottorien päästöjen alentamisessa, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio linjaa.

Auton käyttövoimavalinta riippuu käyttötarpeesta. Jos ajot jäävät alle 20 000 kilometriin vuodessa, on autoalan näkemyksen mukaan bensiinimoottori järkevin. Jatkossa kuitenkin rinnalle nousee myös muita vaihtoehtoja: kevyt- ja täyshybridejä, lataushybridejä, täyssähköauto ja myöhemmin mahdollisesti myös polttokennoauto eli vety.

Autoala uskoo, että polttomoottoritekniikka yhä kehittyy.

– Jäteperäiset biopolttoaineet alentavat polttomoottoriautojen elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 95 prosentilla, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa muistuttaa.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto