Tutkimus: sähköauto kiitos, jos tukea saa 6 000 euroa

Bensiini-auto kiinnostaa yhä suomalaisia, dieselillä on kannattajansa ja hybridit houkuttelevat myös ladattavina – tulokset käyvät ilmi tuoreesta Suomalaisten Autoilu -tutkimuksesta.

Autoilu tulee muuttumaan, siitä ei vallitse isoa erimielisyyttä. Miten ja millä keinoin autoilu ja liikenne muuttuvat, onkin jo monisyisempi haaste. Käynnissä oleva liikenteen käyttövoimamyllerrys herättää tukun keskeisiä kysymyksiä.

Millä perusteella auto valikoituu kulkutavaksi?
Millaisilla autoilla suomalaiset aikovat ja haluavat tulevaisuudessa ajaa?
Mikä jarruttaa sähköauton hankintaa ja mikä kannustaisi eniten vähäpäästöisen auton hankintaan?

Näihin kysymyksiin vastaa osaltaan tuore, kiinnostava ja kattava tutkimus, joka julkistettiin tänään. Suomalaisten Autoilu -tutkimus on Autoalan Tiedotuskeskuksen teettämä laaja tutkimus, joka perkaa suomalaisten asenteita autoiluun ja liikkumiseen. Sekin selviää, että moni vastaaja on sitä mieltä, että noin 6 000 euron hankintatuki tekisi täyssähköauton hankinnasta kiinnostavan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästöt tärkeitä kolmannekselle

Suomalaisten Autoilu -tutkimuksen perusteella käy ilmi, että liikenteen päästövähennystavoitteet ja ilmastokeskustelu heijastuvat myös ihmisten liikkumisen valintoihin. Moni suosii joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä liikkumisvalinnoissaan, ja hyvä niin!

Sekin selvisi, että myös omien ajotapojen ja kulutuksen seuranta on yleistä.

Tutkimuksen perusteella auton päästöt ovat noin kolmannekselle vastaajista tärkeä auton valintakriteeri ja noin viidennes on vaihtanut vähäpäästöisempään autoon.

Suomi liikkuu kumipyörin

Liikenteen päästövähennyskeinoja tarvitaan ja aivan keskeistä on, millaisilla autoilla me suomalaiset liikumme. Ja mehän liikumme!

Kuten Autoliitto on eri yhteyksissä tuonut ansiokkaasti esiin, Suomi liikkuu aivan valtaosiltaan kumipyörien varassa. Tieliikenne on tärkein liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Kumipyörien varassa liikkuvat toki myös tavarat: maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä.

Moni suosii ladattavaa hybridiä

Kolme neljäsosaa vastanneista voisi hankkia seuraavaksi autokseen bensiiniauton tai bensiinihybridin. Toiseksi suosituin käyttövoima on ladattava hybridi noin 45 prosenttia vastanneista voisi harkita ladattavaa hybridiä autokseen.

Dieselautoillakin on kannattajansa: lähes kolmannes voisi hankkia seuraavaksi autokseen dieselauton.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköauto kiinnostaa alle 45-vuotiaita

Täyssähköauton voisi hankkia lähes 30 prosenttia vastaajista. Väkevintä kiinnostus täyssähköautojen hankintaan on Uudellamaalla. Kiinnostus täyssähköautoja kohtaan on selvästi suurinta alle 45-vuotiaiden suomalaisten joukossa.

Varsin jännä tulos puolestaan on, että täyssähköisen auton hankinta kiinnostaa toisaalta autottomia talouksia ja toisaalta moniautoisia talouksia.

Latausratkaisut arveluttavat

Elämäntilanne ja käytettävissä olevat taloudelliset mahdollisuudet sanelevat autovalintoja.

Täyssähköautojen suosion räjähtämiselle on vielä useita hidasteita, sillä suomalaisia kotitalouksia arveluttavat sähköautojen toimintamatkan lisäksi epävarmuus latausmahdollisuuksista ja auton hankintahinnasta.

Usealle kriittinen tekijä on se, onko kotona latausmahdollisuus. Epävarmuus latausmahdollisuuksista kytkeytyy vastausten perusteella myös toimintamatkaan. Yhtälö kuluu: mitä harvempi latausverkko, sitä suurempi auton toimintamatkan tulisi olla.

Sähköauto, mutta millä hinnalla?

Edulliset käyttökustannukset houkuttavat kohti sähköautoilua, mutta halut eivät ole välttämättä tasapainossa taloudellisten mahdollisuuksien kanssa: sähköautot ovat vielä selvästi vastaavia polttomoottoriautoja kalliimpia hankintoja.

Moni haikailee avuksi hankintatukia. Hankintakannusteista suosituimpia ovat sähköauton hankintatuki ja romutuspalkkio. Yli 60 prosenttia vastaajista piti niitä kiinnostavina kannusteina.

Romutuspalkkio oli alle 45-vuotiaiden suosikki: heistä noin 70 prosenttia arvioi sen kiinnostavaksi kannusteeksi.

Hankintatuki herätti eniten kiinnostusta 25–44-vuotiaissa ja vähiten yli 64-vuotiaiden ryhmässä.

Hankintatuen arvioivat kiinnostavimmaksi suurituloiset kotitaloudet, romutuspalkkiossa sen sijaan keskituloiset taloudet arvioivat sen muita tuloluokkia kiinnostavammaksi kannusteeksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

6 000 eurolla kiinnostelee

Noin kolmannes vastaajista antoi kyselyssä arvionsa siitä, mikä täyssähköautojen hankintatuen suuruus tulisi olla, jotta sähköauto olisi kiinnostava hankinta. Tarvittavan tuen suuruudeksi arvioitiin noin 6 000 euroa.

Nykyinen hankintatuki on suuruudeltaan 2 000 euroa. Muutamissa maissa on valittu selkeästi korkeampi tukitaso. Ruotsissa hankintatuen suuruus on 7 000 euroa ja automaa Saksassa 9 000 euroa enintään 40 000 euroa maksaville autoille ja 7 500 euroa tätä kalliimmille autoille.

Noin kolmannes vastaajista puolestaan arvioi, että sähköauton hankinta ei ole tuen suuruudesta kiinni, sillä latauspaikan puuttumisen tai muiden syiden takia sähköauto ei ole vastaajan kotitaloudelle vielä järkevä vaihtoehto.

Näin autoilututkimus toteutettiin

Autoalan Tiedotuskeskuksen kesän aikana toteuttama Suomalaisten Autoilu -tutkimus on tehty internet-paneelitutkimuksena kesäkuussa 2021. Tutkimuksen perusjoukkona ovat Manner-Suomessa vakituisesti asuvat 15 vuotta täyttäneet. Kyselytutkimuksen vastaajat on kiintiöity alueellisesti ja ikä ja sukupuoliryhmittäin edustavasti, sillä tavoitteena on, että tulokset edustavat luotettavasti koko väestöä.

Tutkimuksen vastaajamäärä on 2 011 henkilöä. Nettipaneelin toteutti Innolink Research Oy. Vastaava tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran hieman eri painotuksin keväällä 2019

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Grafiikat: Autoalan Tiedotuskeskus Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus 2021: Suomalaisten Autoilu – tutkimus autoilusta ja auton valinnasta