30.7.2023 Matkailu Vartinkin tutustuminen riittää – Pälkäneen rauniokirkon hinta-ällistyttävyyssuhde on lyömätön Teksti Benjamin Helander Kuva Benjamin Helander Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tien 12 varressa keskellä pälkäneläistä peltomaisemaa vastaan tulee hurjan näköinen, katoton ja vähän joka suuntaan vinksallaan oleva keskiaikainen kirkko. Rakennus on tutustumisen arvoinen, ja lyhytkin pysähdys paikan päällä riittää säväyttämään. Olemme tottuneet pitämään keskiajan rakennuksia erinomaisen hyvin rakennettuina ja siten äärimmäisen kestävinä. Suuremmaksi osaksi tämä pitää täysin paikkansa, mutta ei Pälkäneen rauniokirkon kohdalla. Tai no, jos rakennuksen seinät ovat pysyneet vinossakin asennossa pystyssä vuosisatojen ajan, onhan sekin aikamoinen osoitus rakennustaidosta. Pälkäneelle rakennettiin kivikirkko 1500-luvun alussa. Majesteettinen kirkkorakennus oli totta kai valmiina koko kylää yhdistävä tekijä ja kylän suurin sekä tärkein rakennus. Tuolloin pälkäneläiset eivät onnekseen tienneet, että olivat tulleet rakentaneeksi kirkkonsa liian pehmeälle savimaalle ja huonoille perustuksille. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vajoavasta hylkiöstä arvokkaaksi kulttuuriperintökohteeksi Rakennuksena Pälkäneen rauniokirkon tarina on vailla vertaa. Siitäkin huolimatta, että maa on pettänyt kirkon alta, venäläiset ovat ryöstäneet sen 1700-luvun alussa suuressa Pohjan sodassa, sitä on käytetty heinälatona, siitä on kannibalisoitu runsaasti materiaalia uutta kirkkoa varten, sen katto on romahtanut myrskyssä ja jopa sen purkutyöt on kerran ehditty aloittaa, siinä se vain seisoo. Halkeilujen ja vajoamisen lisäksi kirkkoa vastaan puhui sen pienuus. Seurakuntalaiset mahtuivat paremmin vuonna 1839 valmistuneeseen Pälkäneen uuteen kirkkoon, johon haalittiin osia tästä keskiaikaisesta. 1800-luvun lopun purkuyritys päättyi siihen, kun kirkko pudotti kiven yhden purkajan päähän. Sen jälkeen kirkkoon ei ole uskallettu kajota. Nykyisin Pälkäneen rauniokirkko on suojeltu ja arvokas kulttuuriperintökohde, jota ylläpitää talkoovoimin Pälkäneen Vanhankirkon Suojelyhdistys. Kirkko on ollut viime vuosisadan alusta lähtien Pälkäneen seurakunnan omistuksessa, mutta rakennuksen pitäminen yleisölle turvallisena on vaatinut ponnistuksia joka vuosikymmenellä. Kirkkoon on jo pidempään kaavailtu lasikattoa, joka antaisi lisävahvistusta vaijerein tuetuille päätykolmioille, mutta pitäisi kirkon näennäisesti katottomassa asussaan. Tällä hetkellä kirkko on avoinna yleisölle, ja Pälkäneen seurakunta järjestää siellä myös kirkollisia toimituksia. Kesäisin on joitakin häitä, ja juhannuksena sekä heinäkuun aikana kirkossa pidetään myös kesäjumalanpalveluksia. Joulukirkkonakin rauniokirkko toimii. Vaikuttava käyntikohde Jo 12-tieltä muutaman sadan metrin päästä nähtynä rauniokirkko vaikuttaa silmämääräisestikin olevan vinksin vonksin ja heikun keikun vähän joka suuntaan. Kävely kirkonmaalle lisää vaikuttavuutta. Hyvät opastetaulut kertovat rakennuksen vaiheista. Ja kun ovelle (siis vain oviaukolle) asti ehtii, mielessään lausuu sanat: "Kai se nytkin pystyssä pysyy, kun se on siinä jo vuosisadat seissyt." Sisällä tulijaa tervehtii maalattia ja aika lailla kaiken nähneet tiili- ja kiviseinät. Seiniä kannattaa katsoa vähän tarkemmin, sillä niistä voi löytää mielenkiintoisia yksityiskohtia. Päätykolmion sisäpuolella ylhäällä kasvaa peräti luonnonkukkia. Rakennus kannattaa myös kiertää ja tutkia ulkoapäin. Ja todellakin, Pälkäneen rauniokirkolta ei kauaa vie ällistyttää vieraansa. Ja vielä täysin ilmaiseksi. Lähde: Pälkäneen seurakunta Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle 6.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: viikko täynnä, puoliväli ylitetty – pieni suuri auto on nyt road trip -testattu 5.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 6: tuulimyllyjä ja heinäpaalipariskuntia 4.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 5: Ruhr, ruskohiili ja Michael Schumacherin lapsuuden seudut 2.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 4: Schwarzwald, Saksan keuhkot ja taistelu tuulimyllyjen puolesta 1.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 3: virtaa lainaamassa – Liberté, Égalité, Fraternité! 30.6.2026 Matkailu Matka sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin jatkuu: sukutapaaminen, virtahaasteita ja luonnon helmaan Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 7.7.2026 Koeajo Maistiainen: NIO EL6 – akkua vaihtava mukava auto, mutta ilmankin pärjää 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 - tältä näyttää sen jäätä halkova pohja 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa!