Väsymys, sairauskohtaus ja hirvi – syyskuun synkkä kolmen kärki

Kommentit (1)

• Tuossa artikkelissa on hyviä ehdotuksia!

  Kaikkein tärkeintä on, että ihminen on psyykkisesti ja fyysisesti kykenevä ajamaan autoa. Terveydenhoidon ja lääkäreiden tulee ottaa aktiivisemmin ja tehokkaammin kantaa siihen, saako tai voiko ihminen ajaa autoa. Hyvin tärkeää on myös, että autoa ei ajeta alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena eikä väsyneenä. Sellaiset tekniset järjestelmät autoissa, jotka tukevat esittämiäni asioista, ovat tervetulleita ja osa saisi olla pakollisia kuten esimerkiksi se, että autolla ei voi ajaa ellei turvavyö ole kiinni.

  Sen sijaan kaiken maailman piippailut, kuten ylinopeusvaroitin, ovat turhia. Kaistavahtikaan ei voi toimia kunnolla esim. Suomen talvessa, sorateillä tai päällystetyillä teillä, missa tiemerkinnät eivät ole ajan tasalla tai puutteelliset.

  On hyvä että onnettomuuksista ei aina syytetä ylinopeuksia, etenkään lieviä sellaisia. On merkillistä ja väärin, että ”tietyt liikenneasiantuntijat” väittävät että pienikin ylinopeus on vaarallinen. Tämähän on järjetön väite. Esimerkiksi hyvä tieosuus, jossa oli aiemmin 100 km/h rajoitus ja jolla ei ole tapahtunut vakavia onnettomuuksia kymmeneen vuoteen, on täysin turvallinen ajaa satasta tai vähän ylikin. Jos tuolle osuudelle on sittemmin laitettu liian alhainen 80 km/h rajoitus, ei ole mitään perustetta väittää, että sitten ajaminen vaikka 92 km/h olisi jotenkin vaarallisempaa!

  Hyvillä teillä nopeusrajoituksia tuleekin nostaa maltillisesti ja luopua ainutlaatuisista talvirajoituksista. Turvallisuus ei heikkene yhtään ja yhteiskunta säästää huomattavasti yhteiskuntataloudellisia kustannuksia kun matka-ajat lyhenevät. Myös autoilijat noudattavat tiehen sopivia rajoituksia paremmin kuin ylikireitä.