Koeajo: Mercedes-AMG E 53 Hybrid 4Matic+ – sedaniksi naamioitu gran turismo

AMG on firmana erilainen kuin sen perustamisvuonna 1967. Mutta niin on maailmakin. Dinosaurusten on sopeuduttava, ja E 53 tekee sen hämmentävän hyvin.

Onhan se melkoinen nimihirviö: Mercedes-AMG E 53 Hybrid 4Matic+. Siitä pitää ottaa mukaan se, että kyseessä on aito AMG, se on hybridi – ja vielä ladattava sellainen, ja se on nelivetoinen. Ja ei, litratilavuus ei ole 5,3 litraa, eikä pellin ala murise V8 – vaikka tehoa löytyykin sen verran. E 53 on suoran kolmilitraisen kuutosen ja sähkön liitto.

Suora kuutonen ja sähköä

Erilaista AMG-malleista ehdottomasti parhaiten tunnettuja ovat kasikoneiset, bassoa pakoputkista soittavat ja ahnaasti tietä nielevät asfalttimonsterit.

Kuutoskone on toki vielä sellainen, että myös AMG-asiakkaiden on helppo hyväksyä se, kuuluuhan suora kuutonen olennaisena osana Mercedeksen historiaan. Ja edellinen AMG E 53 kävi ihan hyvin kaupaksi kuutosenakin. Suomessa tosin verottaja rajoitti sen myyntiä tehokkaasti.

Neloskoneen ja sähkön liitto on sitten jo jotain muuta, kuten hieman huonosti kaupaksi käynyt C 63 on jo todistanut. Tosin sen kohdalla mallinimi hämää räikeästi enemmän kuin E 53:n kohdalla.

E 53 edustaa joka tapauksessa uudenlaista AMG-maailmaa, jossa moottorin murinat, pakoputket pamahtelut ja korostetun sporttinen alusta eivät ole enää ajokokemuksen ytimessä. E 53 tekee taiten spagaatin urheilullisuuden ja mukavuuden välillä. Ja näistä erityisesti jälkimmäisen kohdalla se suorastaan loistaa.

Suoran turbokuutosen (330 kW/449 hv) kaverina on 9-pykäläisen automaattivaihteiston yhteyteen integroituna nyt 120 kW (163 hv) sähkömoottori. Voimalinjan yhteisteho on 430 kW (585 hv). Race-asetuksilla saadaan käyttöön vielä tutummat lukemat eli 450 kW (612 hv). Maksimivääntö on aina 750 Nm. Numeroarvot ovat siis ainakin kohdallaan.

Kuin kiskoilla

Ajoimme AMG E 53:lla Münchenistä Itävaltaan Alppien juurelle, ja ajomatka oli lähemmäs 300 kilometriä. Koeajon alussa on pätkä saksalaista moottoritietä. Nätisti ajettaessa E53 kulkee 140 km/h nopeuteen asti pelkällä sähköllä. Kuinka moni näin sitten tekee, se on eri asia. Kun 140 km/h ylittyy, polttomoottori tulee mukaan kuvioihin. Huippunopeus on sedanin kohdalla 280 km/h; kunhan varustelistalta on ruksattu AMG Driver’s Package.

Baanalla oli hieman tilaa, on aika kutittaa kaasupoljinta. AMG rullaa nopeasti mittaristoon lukemat 240 km/h. Reservissä olisi vielä varaa, mutta liikenne ei anna tilaa enempään. AMG E 53 on kuin juna. Itse rauhallisuus. Vauhti ei tunnu sisälle sen kummoisemmalta kuin suomalainenkaan moottoritienopeus. Maisema vain vaihtuu vikkelämpään. Kyyti on paitsi äärettömän vakaata ja mukavaa myös yllättävän hiljaista.

Kuljettaja on ristiriitaisten tuntemusten äärellä. AMG:t on tehty vauhtia varten. Alkuaikojen tunnetuin AMG on ehdottomasti ”Punainen Emäsika” -lempinimellä kulkeva menopeli eli V8-moottorinen 300 SEL 6.8, joka niitti mainetta radalla. Sen siviilipainos tunnetaan Suomessa paremmin Waxenberginä sen suunnitelleen insinöörin mukaan. Yksi harvoista valmistetuista autoista saapui Suomeen lehtikeisari Urpo Lahtiselle.

Yksi legendaarisia siviiliautoja on myös W124-koppainen Eemeli, joka oli varustettu 5,6-litraisella veekasilla. Se sai lempinimen Vasara (Hammer), ja ylsi jo 80-luvun puolivälissä lähes 300 km/h kyyteihin. Nykyinen mallisukupolvihan on hauskasti melkein sama eli W214.

2000-luvulla AMG-perheen kuninkaita ovat puolestaan olleet V12-moottoriset hirmut: S, SL, CL ja G. Viimeinen näistä eli S 65 poistui tuotannosta vuonna 2019.

Nykyisessä poliittisesti sähköistyneessä ilmapiirissä myös AMG:llä puhaltavat muutoksen tuulet. Kulutuslukemia ja päästöjä on saatava alas. Se aiheuttaa väkisinkin myös pähkäilyä siitä, minkälaisen kokonaispaketin AMG:n pitäisi tulevaisuudessa olla, kun maailma ympärillä muuttuu. E 53:n kohdalla voidaan kokeilla asiakkaiden palautetta. Luvassa on kuitenkin myöhemmin sitten vielä E 63. Sekin on tosin plugari.

Sähkö avustaa

Sähkön rooli ilmenee jo sähkömoottorin arvoista. Sen tehtävänä on pääosin avustaa – ja laskea siis kulutusta. 400 voltin jännitteen tunnistava 28,6 kWh kapasiteetin akusto on tavaratilan alla. Siitä on käytössä 21,8 kWh, joka riittänee nätisti ajettaessa noin 100 kilometrin matkaan.

Arkiajossa E 53 toimii siis valtaosalla sähköllä – jos ja kun autoa ladataan aina kuin mahdollista. Tolpasta virtaa voi ladata joko vaihto- (11 kW) tai tasavirralla (60 kW). Oma merkityksensä on myös on myös sillä, että jarrutusenergiaa otetaan talteen erittäin tehokkaasti aina 120 kW asti. Tästä päästään siihen AMG:n juuri tässä autossa korostuvaan uuteen sieluun. Sähkölisä tekee AMG:sta E 53:sta nimittäin erinomaisen gran turismon.

Sedan on klassinen korimalli, monikäyttöisempää tilaa tarvitseville on valittavana myös farmari sekä GLE-katumaasturi joko suoremmalla tai coupémaisella perällä. Palaamme tähän myöhemmin toisen koeajon muodossa.

Hämmentävä mukavuus

Sähkölisä kasvattaa arkiajon mukavuutta, ja lisäksi AMG-insinöörit ovat kehittäneet E 53:een erinomaisen jousituksen. Tulos on hämmentävä. Kuljettaja tuntee ajavansa kuin taikamatolla. Tuon taikamaton sydän on AMG Ride Control nimeä kantava mukautuva jousitus. Se on hienosäädetty E 53:a varten sekä uuden softan että myös raudan avulla. Tulos on hieman kuin pumpulissa matkustaisi. Jos emme tietäisi autossa olevan teräsjousia, olisimme luulleet ajavamme ilmajousien varassa. On myös hämmentävää, miten hyvin auton massa on saatu häivytettyä taka-alalle, sitä on kuitenkin 2 390 kiloa. Kuljettajan, etumatkustajan ja matkatavaroiden kera massaa on koeajolla päällä yli 2,5 tonnia.

Jokaisen pyörän vaimennus on koko ajan kartalla sen mukaan, mitä ajotilanne ja tieolosuhteet vaativat. Vaimentimiin on kolme esivalintaa: Comfort, Sport ja Sport+. Kuski valitsee, haluaako  ajaa mukavasti pitkää siivua vai nauttia korostetun urheilullisesta fiiliksestä ratin takana.

Me ajoimme itse asiassa lähes koko koeajon comfort-asetuksella, koska ihastuimme siihen yksinkertaisesti niin paljon. Auto aistii herkästi kuljettajan tarpeet, reagoi niihin viivyttelemättä ja hybridivoimalinja pitää paitsi kulutuksen maltillisena myös auton hiljaisena. Matka-ajossa E 53 optimoi matkan kulkua. Se tuntee karttaohjelman avulla matkan varrella nousut ja laskut – ja myös mutkat ja liikenteen määrän, ja sopeuttaa etenemisen kaikkeen tähän. Sähköä käytetään älykkäästi, ja kiitos tehokkaan jarrutusenergian talteenoton, sähköä myös piisaa varsin pitkälle. 9-portainen automaatti toimii pehmeästi kuin unelma osana tätä kokonaisuutta.

Totta kai kaikkeen voi vaikuttaa myös itse vaihtelemalla sekä jarrutusenergian talteenoton tasoa kuin käskyttämällä myös vaihteistoa itse, mutta tähän ei todellakaan ole tarvetta. Kuski voi vain nauttia matkanteosta. Hidastuvuus toimii automaattisesti niin hyvin, ettei edes mutkatiellä tarvitse juuri jarrupolkimeen koskea. Tätä on sähköautoistakin jo tuttu ”one pedal drive” parhaimmillaan.

Vakaa kulkija

Kuten jo mainitsimme, AMG kulkee lujaa kuin kiskoilla. Tätä päästään testaamaan Alppien lähestyessä, kun tie alkaa kiemurrella. Myös mutkateillä AMG E 53 on vakaa kaveri. AMG osaa paljon muutakin kuin viritellä pelkkää moottoria.

Voimalinjan potentiaali on huomioitu Eemeliä AMG:ksi muunnettaessa. Koria on jäykistetty. Parannettu etujousitus tuntuu mutkiin vauhdikkaammin ajettaessa, kori istuu tiessä kuin tauti, E 53 suorastaan nuolee mutkiin. Taka-akselilla olevat lisäjouset takaavat puolestaan hämmentävän vakauden ja tarkan ohjaustuntuman. Takapyörät myös kääntyvät eli lähes viisi metriä pitkä limusiini tuntuu kokoistaan ketterämmältä. Mutkateiden lisäksi tämän tuntee myös taajamissa puikkelehtiessa. Moottoritielle nelipyöräohjaus tuo puolestaan lisää vakautta.

Vakio pyöräkoko on 19 tuumaa, mutta tarjolla on myös 20- tai 21-tuumaiset kiekot. Koeajoautossa oli jälkimmäiset, ja on hämmentävää, miten mukavaa kulku oli niilläkin. Toki Mercedeksen koeajoreitin suunnitelleet olivat valinneet reitin varrelle hyvin sileäpintaisia asfaltteja.

Jotain autojen kehityksestä kertoo jo sekin, että Vasarassa oli hieman vajaa 40 vuotta sitten 17-tuumaiset pyörät.

Hienostuneet yksityiskohdat

Pidämme pienen kahvitauon, on aika kävellä auton ympäri. AMG:n erottaa nopeasti tavallisesta Eemelistä muutamista yksityiskohdista. Perässä on punareunainen E 53 ja Hybrid logot, jotka kertovat voimalinjassa kulkevan myös sähköä. Takaluukussa on myös pieni lippa, ja perän alta kurkistaa diffuusori. Mersun tähdet tuikkivat kivasti takavaloista.

Keulassa on myös uutta ilmettä, maskissa on uudet pystysuuntaiset lamellit, jotka on vielä valaistu. Alahelmassa on isot ilmanottoaukot. Etulokasuojat ovat levitetyt 11 millimetrillä, jotta on saatu tilaa AMG:n hieman suuremmalle raideleveydelle.

Auton profiili on klassisen rauhallinen, ovenkahvat uppovat oviin. Sivuhelmat ovat maltilliset. Kevytmetallivanteissa on AMG-tyyliä. Kokonaisuus on tyylikäs, joku voisi sanoa jopa understatement. Räyhäkkyyttä haluaville on sitten olemassa viistoperäinen GLE.

Hiljainen kabiini

Koeajoauton ohjaamossa kojelautaa koros isot näytöt. Se on makuasia, kuinka isot näytöt omaan autoonsa tarvitsee ja haluaa. Näytöissä on omat AMG-ominaisuutensa vaikkapa ratapäiville suunnattaessa. Myös voimalinjaa voi seurata, jos vaikkapa uuden AMG-hengen nimissä intoutuu ottamaan kaiken irti voimalinjan taloudellisuudesta.

Ajotiloja ja erilaisia säätömahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin riittävästi. Sport ja Sport+ tuovat niin haluttessa auton sisälle urheilullisemman joskin samalla hieman keinotekoisen äänimaailman moottorin murinoineen ja pakosarjan paukahteluineen. Ymmärrämme, että se saattaa kiehtoa osaa asiakkaista, mutta me pärjäämme ilmankin. Comfort-asetuksella meno on paitsi mukavaa myös erittäin hiljaista. Kanssamatkustajien kanssa on helppo filosofoida maailman menoa.

Toki sitä voi myös kuunnella upeasti soivaa Burmesterin äänentoistojärjestelmää. Upea äänentoisto on iso osa hienoa matkaa ja korostaa AMG E 53:n gran turismomaista olemusta.

Tällä autolla olisi helppo kuvitella lähtevänsä pidemmälle road tripille Eurooppaan, jossa matkan varrelle osuisi niin vuoristoteitä, rennommin mutkittelevia maisemareittejä kuin myös moottoriratoja. Matkatavaroiden kanssa tosin tulee nopeasti ongelmia pidemmällä retkellä, sillä tavaratilan koko on auton ulkomittoihin nähden erittäin vaatimaton 370 litraa. Isohko akku vaatii tilansa.

Kuljettajan silmät ja sormet viihtyvät myös. Laatuvaikutelma on hyvä, käsiin osuu ratissa nappanahkaa, muualla hyvän tuntuista keinonahkaa ja mikrokuitukangasta. Myös hiilikuitusomisteita on käytössä runsaasti. Isoja näyttöjä lukuun ottamatta kokonaisuus on hillityn tyylikäs.

Koeajoautossa oli lisävarusteena saatavat AMG:n kuppityyliset istuimet, jotka korostavat tietysti auton sporttisempaa luonnettta. AMG:n perusistuimet toimisivat varmasti nekin ihan hyvin suurelle osalle asiakkaista.

Takapenkillä on sielläkin mukavat oltavat, ja tavaraa mahtuu myös mukaan, mutta lastausaukko on tunnetusti porrasperässä hieman ahdas. Farmari toimii perheautona paremmin. Se olisi meidän valintamme eri korimalleista. Iso osa asiakkaista taitaa olla tosin GLE:n kannalla.

Erinomainen auto

Kuten jo kirjoitimme, AMG E 53:ssa on paljon ominaisuuksia, paljon potentiaalia ja myös paljon hyvää. Se on itse asiassa erinomainen auto. On hienoa todeta tänä päivänä, miten joku osaa tehdä monimutkaisista asioista sellaisia, että ne tuntuvat yksinkertaisilta. Se on insinööri- ja ohjelmointitaitoa se. Saksalaiset tuppaavat joskus tekemään monimutkaisista asioista myös sellaisia, että ne myös tuntuvat monimutkaisilta.

AMG E 53:ssa on kuitenkin niin paljon erilaisia palikoita, ja sen täytyy tehdä niin iso spagaatti erilaisten ostajien toiveiden välillä, että moni asia olisi voinut myös mennä pieleen. AMG E 53 ei tunnu kompromissilta.

Kokonaisuus on sellainen, että se myös tuntuu kokonaisuudelta – ei vain kokoelmalta erilaisia palikoita. Tämän huomaa viimeistään silloin, kun akun virta loppuu, ja matkaa joudutaan taittamaan pääsääntöisesti polttomoottorin voimin. Kuljettaja jää helposti jopa kaipaamaan sähköapulaistaan.

Suomeen AMG E 53 saapunee syksyllä. Autoveromme ja ladattavan hybridin ansiosta alle 120 000 euron lähtöhintaa voi pitää tässä teho- ja kokoluokassa vielä kohtalaisena. Valtiolle lahjoitetaan autoverona 3 400 euroa.