Koeajo: Ford Mondeo Vignale – ihan oikea premiumauto?

Hellien tehty ja herkuilla kuorrutettu – silti Mondeo. Hyvää: hiljaisuus ajossa, viimeistely, materiaalit, neliveto. Huonoa: vakiovarustus saisi olla runsaampi, hinta.

Ford Mondeo saa kunnian olla valmistajansa ensimmäinen Vignale-malli, joka erottautuu muusta mallistosta vähän samaan tapaan kuin Citroenin DS-mallisto.

Ford Mondeo Vignale on kuin lentoluokan korotus: matkustusmukavuus bisneksessä on toista kuin turistiluokassa, mutta silti perustuote on sama.

Ajettavuus kunnossa

Ajettavuus on erinomaista tasoa, muttei eroa perus-Mondeon ratin takana saatavista tuntemuksista. Ohjaustuntuma on luonteva ja tarkka Fordin tapaan.

Ajoasento on helppo säätää mieleiseksi. Ohjauspylväs ja etuistuin ovat sähkösäätöisiä ja muistilla varustettu. Ohjauspyörä on lämmitetty.

Kojelauta, keskikonsoli, käsinojat ja ovipaneelit ovat saaneet pintaansa pehmeää nahkaa.

Korville herkkua

Ei ole yllätys, että tässä hintaluokassa poppikoneet ovat parasta A-ryhmää. 12 hifi-kaiutinta välittävät Sonyn tuottamat äänet kuultaville.

Mutta se ominaisuus, minkä varassa Vignale erottuu edukseen perus-Mondeosta on vaikeasti kuultavissa. Tiemelun häiritsevä kärki on taitettu ja akustiset ikkunat vaimentavat tuulen huminat ja renkaiden rallatuksen. Aktiivinen äänenvaimennus-järjestelmä hyödyntää kolmea matkustamoon sijoitettua mikrofonia. Ne tarkkailevat moottoriääniä auton sisällä.

Äänieristys on onnistunut aivan erinomaisesti, eikä jää häpeämään esimerkiksi saksalaisten premiummerkkien rinnalla.

Apua on myös integral link -takajousitusratkaisusta, joka avittaa etenkin takana matkustavia. Takapyörät liikkuvat töyssyissä tavallista taaemmas, joka vähentää sisälle kantautuvaa melua.

Istuu mielikseen

Iso osa perus-Mondeoista erottuvaa Vignale-ilmettä ovat monipuolisesti ja tarkasti säätyvät etuistuimet, joiden kehittely vei kaksi ja puoli vuotta.

Istuinten erikoistikkauksissa on vaikutteita korirakentaja Alfredo Vignalen töistä. Vignale oli kuulun korirakentajan Battista ”Pinin” Farinan oppipoika ja sai pian itsekin nimeä. Ilmailualan parhaita valmistusmenetelmiä hyödyntävä Vignale työskenteli Torinon lähellä vuosina 1948–1969.

Istuimiin on valittu vain parasta nahkaa ja niiden onpelemiseen on käytetty 50 prosenttia enemmän aikaa normaaliin verrattuna. Multi-Contour -istuimet ovat hierovat, kuinkas muuten. Istuimissa on 11 ilmalla täyttyvää tyynyä, jotka hierovat reisiä, istumalihaksia ja alaselkää. Toiminto on mukava, muttei avannut alaselkäjumia.

Perus-Mondeon harteille

Vignale-Mondeo on erittäin viimeistelty auto, jossa on muotoilullista ja materiaalivalinnallista ylellisyyttä sekä ryväs kuljetttajaa helliviä ja avustavia toimintoja. Mutta silti, Vignale on herkuilla kuorrutettu Ford Mondeo – yhtään mainiota perus-Mondeota väheksymättä. Perus-Mondeonkin väkevä kaksilitrainen dieselmoottori vie perille ja automaattivaihteisto hoitaa tehtävänsä nöyrästi viivyttelemättä. Älykäs neliveto pelittää perus-Mondeonkin alla haastavissa ajo-olosuhteissa.

Palkkapäivän hohto

Monille meistä palkkapäivässä on yhä erityistä hohtoa, tömäyttäähän se tilille arkea helpottavan europuskurin. Toisaalta osalla meistä turvapuskuri on sitä luokkaa, ettei palkkapäivää tarvitse erityisemmin vartoa.

Koeajettu Vignale-malli maksaa ilman lisävarusteita 54 650 euroa. Yksilön herkut nostavat hinnan yli 59 000 euron.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela