Ajoneuvot Käytetyt autot Käytetyt erikoisuudet 1.4.2019
Käytetyt erikoisuudet – Honda Beat
Honda Beat on takavetoinen ja keskimoottorinen Kei car. Tämä kuulostanee Japanin autokulttuurin tuntemuksesta riippuen hullulta, mahtavalta tai hullun mahtavalta.
Viime viikolla Käytetyt erikoisuudet -juttusarja esitteli takavetoisen keskimoottorisen urheiluauton Pontiac Fieron. Tällä kertaa samoista tunnelmista vastaa Honda Beat. Muutamalla tuhannella eurolla voi päästä käsiksi tämänkaltaiseen unelma-autoiluun, joten elitismistä meitä on turha syyttää.
Tavallisesti konepelliksi miellettävä luukku ei tässä olekaan sellainen. Tuulilasin etupuolella sijaitsee muun muassa varapyörä.
Honda Beat todella täyttää lähes kaikki kohdat. Kaksipaikkainen, keskimoottorinen ja takavetoinen avattavalla katolla varustettu urheiluauto ei ole ihan arkipäivää. Pienen ja suloisen Hondan tapauksessa tämä saattaa kuulostaa aprillipilalta, sillä näitä ruutuja miehittävät lähinnä satojentuhansien eurojen erikoisautot.
Erikoinen auto on toki tämäkin. Auton muotoilusta vastasi Pininfarina, joka myi piirustukset Hondalle. Kyseessä on viimeinen automalli, jonka Soichiro Honda itse hyväksyi yrityksen mallistoon ennen kuolemaansa vuonna 1991.
Pienikokoinen Honda Beat kuuluu Japanissa Kei car -autoluokkaan, jolla on rajoituksia sekä auton mittojen että moottorin koon suhteen.
Beat oli tuotannossa noin viisi vuotta vuodesta 1991 vuoteen 1996. Erittäin pienikokoinen auto kuului Japanin erikoiseen Kei car -luokkaan. Sillä tarkoitetaan alle 0,66-litraisella moottorilla varustettua autoa, jonka ulkomittoja on rajoitettu voimakkaasti – esimerkiksi pituuden osalta alle 3,4 metriin.
Honda Beat oli myynnissä vain Japanissa sen sisäisille markkinoille ja siksi ratti sijaitsee aina auton oikealla puolella. Beatia valmistettiin varsin vähän eli vain noin 33 600 kappaletta.
Käytetty erikoisuus on vuoden 1991 Honda Beat.
Käytetty erikoisuus – Honda Beat
Tarjolla on vanhinta vuosikertaa edustava vuoden 1991 Honda Beat Japanintuontina. Tätä yksilöä on myös ajettu, mutta mittarilukema on jokseenkin kohtuullinen. Taulussa on varsin tarkasti 200 100 kilometriä.
Ilmoituksen mukaan tämä Beat on jossain vaiheessa maalattu uudelleen, mutta värimuutoksesta ei ole tietoa. Myyntihetkellä se on joka tapauksessa valkoinen. Väri näyttäisi muuten jopa hieman mitäänsanomattomalta näin pirteässä autossa, mutta sisätilojen verhoilu rientää hätiin.
Mustan kangaskaton alta nimittäin löytyy räiskyvää punaista. Sitä on kuitenkin hyvällä maulla vain nahkaistuinten verran ja muuten sisätiloja hallitsee käytännöllinen musta pinta. Keskikonsolin kyynärnojassa ja lattiamatoissa on seepraa – ei ehkä kuitenkaan kovin aitoa sellaista.
Tämä Beat on varsin lähellä vakiovarustelua, mutta esimerkiksi alumiinivanteet erottavat tämän karvalakkimallista.
Muutoin tämä Beat tulee toimeen pääosin vakiovarusteilla, joihin kuuluu esimerkiksi ilmastointi. Tässä autossa on tosin alla jotkin alumiinivanteet, vaikka tehtaan karvalakkimallissa oli tyytyminen peltivanteisiin. Lisäksi löytyy alkuperäiseltä näyttävä äänentoistojärjestelmä.
Keskellä autoa sijaitsee kolmesylinterinen vapaasti hengittävä rivimoottori. Iskutilavuus on vaivaiset 0,66 litraa, mutta kyseessä on piskuinen voimanpesä. Auton huippunopeus oli tosin rajoitettu 130 kilometrin tuntinopeuden tuntumaan.
Honda Beat noudattaa filosofiaa, jossa autoon on lisätty lähinnä keveyttä. Omamassa on alle 800 kilogrammaa.
Huipputeho 64 hevosvoimaa tarkoittaa lähes 100 hevosvoiman litratehoa. Se on tarjolla vasta 8100 minuuttikierroksen kohdalla. Ehkä vieläkin uskomattomampaa on huippuväännön sijainti 7000 minuuttikierroksen tienoilla.
Tämä välitetään taka-akselille viisipykäläisen käsivaihteiston kautta, joka olikin aikanaan ainoa vaihtoehto. Honda Beat painaa vain noin 760 kilogrammaa. Auton salaisuus piilee siinä, että painoa poistamalla on lisätty iloa.
Teksti: Henri Posa, Kuvat: Tori.fi
