Koeajo: nyt nelivetoisena! Škoda Octavia RS 4×4

Harmaa Škoda Octavia RS yllättää ajossa!

Ulkonäkö ja ensivaikutelma voi pettää, niin ihmissuhteissa kuin autoissa. Koeajossa on auto, joka näyttää harmaalta hiirulaiselta, mutta on kaikkea muuta.

Škoda Octavia RS:n harmaa mantteli on erikoisväri ja kantaa nimeä Steel Grey. Auto ei erotu betoseinästä. Makunsa kullakin, itse valitsisin tämän auton sähäkän sähkönsinisenä tai Granny Smith -omenaisena eli kirkkaan vihreänä.

Nelivetoisena, kiitos!

Väristä viis, tammikuussa tarjolle tulevan auton haluttavin ja odotetuin ominaisuus on nelivetoisuus. Kun se yhdistyy 184 hevosvoiman dieselmoottoriin ja urheilulliseen alustaan, on elämysten etsintä vain ajamista vailla.

Alla ei ole kuitenkaan urheiluauto, mutta perheautoksi oiva ja rivakka tapaus. Nelivetoisen kyvyt kaarreajossa ja etenemiskyvyt aamuliukkailla vakuuttavat. Sähköinen tasauspyörästön lukitus (XDS) kohentaa pitoa ja vähentää aliohjautuvuutta.

Teho riittää erinomaisesti, eikä vaikutelmaa tarvitsisi keinotekoisesti kohentaa. Performance-äänigeneraattori väkevöi käyntiäänet ajoasetusten suhteessa: econa äänimaailma on tyynempi, sporttina räyhäkkäämpi. Aidot äänet riittäisivät.

Kaupparatsun valinta

Järkevä hinnoittelu on tehnyt Škodan RS-mallistosta yllättävän rapsakasti myyvän vaihtoehdon myös Suomessa. Työsuhdeautoilijat ovat löytäneet perus-Škodia särmikkäämmät RS:t. Hiilidioksidipäästöjen puolesta lempeän verokohtelun versio on varustettu kaksilitraisella dieselillä. Se mahtuu useimpiin työsuhdeautojen hinta- ja päästörajoihin.

Octavia RS:n diesel-farmarin hiilidioksidipäästöt ovat alimmillaan 117 grammaa kilometrillä. Kun kokonaisuuteen lisää nelivetoisuuden ja kaksoiskytkinvaihteiston, nousevat hiilidioksidipäästöt 131 grammaan.

Istuimet pettymys

Urheilullisen auton istuimet saisivat olla urheilulliset. Yritystä on, mutta lopputulos jää vajaaksi. Istuinten sivutuki on kiitettävän tanakka, mutta muutoin muotoilu ja säätövarat jättävät toivomisen varaa.

Vipuratkaistu korkeussäätö ei sitävastoin ole edes kätevä, saati pyörösäätimen tarkka.

Ja se mikä uupuu on tuki reisille. Odottaisi, että RS-versiossa olisi pituussuunnassa säädettävä istuinosa.

Askeettista ilmettä

Sisäilme on tummanpuhuva ja pelkistetty, lievästi urheilullisesti ryyditettynä. Kojelauta, mittaristo ja kytkinkentät eroavat perus-Škodasta vain hieman – onko tämä etu vai haitta, on makukysymys.

Etuovien hiilikuitua jäljittelevä panelointi on muoviksi tyylikäs, astetta tyylikkäämpi olisi ollut mattapintainen ratkaisu. Punainen tehosteväri istuinten tikkauksissa on eri automallien sporttiversioissa niin nähty.

Rengaskulujen säästöä

Nelivedosta ei ole pahaa sanottavaa, päinvastoin. Voimaa on jaossa ajotilanteen mukaan.

“Ei neliveto lisää auton voimia, mutta laskisi se ainakin minulla rengaskuluja”, arvioi eräs ystäväni ja RS-autoilija. Vannoutunut automies on oikeassa: nelivedon ansiosta renkaat eivät sudi niin herkästi liikkeellelähdöissä tai kiihdytyksissä. No, asian voi jokainen ratkaista ihan omatoimisestikin, oikean jalan nilkan ojentelua hillitsemällä.

Hintaa autolla on vakiovarusteisena 38 815 euroa. Lisäherkut kuten metalliväri, peruutuskamera, mustat ja kiiltävät kattokaiteet, vetokoukku, liikennemerkkien tunnistus, kaukovalo- ja kaista-avustimet, navigaatiojärjestelmä nostavat koeajoyksilön hinnan 44 902 euroon.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Lauri Ahtiainen