Koeajo: arvokasta arpomista – Audi SQ2

Audi SQ2 on pieni voimanpesä, joka on helppo ajettava – ellei liiankin helppo. Hyvää: ajomukavuus tiestöstä riippumatta, ripeä kulku. Huonoa: hinta, kolho sisusta vakiovarustein, kaasupolkimen viive.

Aluksi Audi SQ2 tuntuu numeroarvojensa mukaiselta. Auto kiihtyy pintakaasullakin vaivattomasti matkanopeuteen seitsenportaisen kaksoiskytkinautomaatin vaihtaessa huomaamattomasti isompaa vaihdetta pesään.

Seuraavaksi tekeekin jo mieli kokeilla pienen katumaasturin todellista kulkupuolta, löytyyhän sporttiversion pellin alta 301 hevosvoimaa ja 400 newtonmetriä tuottava kaksilitrainen TFSI -bensiinimoottori.

Kaasupolkimen pohjaan painauduttua kerkeää hetken epäillä lähteekö auto kiihtymään ollenkaan. Lopulta se päättää ampaista liikkeelle kiitettävällä nopeudella, muttei silti erityisen säväyttävästi.

Ulkonäköä pienillä muutoksilla

Audin pienen citymaasturin sporttiversion ensivaikutelma ei ole muutenkaan parhaasta päästä, perus-Q2-malleista tuttu muovisuus pistää entistä selvemmin silmään tämän hintaluokan autossa. Nahka/alcantara -urheiluistuimien sivuttaistuki tuntuu naurettavalta auton tehoon nähden, eikä reisituessakaan ole kehumista. Avaimeton käynnistyskään ei kuulu SQ2:n vakiovarusteisiin.

Urheilullista näköä tuovat muun muassa räväkämpi maski, suuret ilmanottoaukot ja Audin S-malleista tutut neljä pakoputken ulostuloa. Kolmipuolainen urheiluohjauspyörä tuntuu käteen jämäkältä kaikilla otteilla.

Neloskoneiseksi autoksi SQ2 pörisee tyhjäkäynnillä miellyttävästi, ja kiihdyttäessäkin soundit ovat selkeät, mutta eivät häiritsevät. Tosin joskus pienemmälle vaihdettaessa esiintyvä liioitellun kova pörähdys kuulostaa lähinnä koomiselta.

Helppoa matkantekoa

Sisustan kolhoudesta huolimatta SQ2 on miellyttävä auto matka-ajoon. Ohitukset tapahtuvat vaihteiston sport-asetuksella ripeästi, ja lisävarustelistalta ruksitut mukautuva vakionopeudensäädin sekä kaistallapitoavustin helpottavat osaltaan.

Kaupungissakin Audilla on helppo liikkua. Näppärän koon ja peruutuskameran ansiosta ahtaat parkkipaikatkaan eivät tuota hankaluuksia. Häiritsevää puolestaan on kaasun viive. Manuaalikäyttöisenäkin auto tuntuu empivän kaasupoljinta enemmän painettaessa, mikä hankaloittaa esimerkiksi risteyksissä ennakoimista.

Q2-mallia 20 millimetriä matalampi alusta ei ole tehnyt SQ2:sta kivirekeä, vaan auto kulkee eleettömästi monttujen yli. Mutkissa auto ei kallistele pahasti kovemmassakaan vauhdissa, mutta hieman tunnoton ohjaus rokottaa ajonautintoa.

Soratiellä SQ2:n puikoissa alkaa jo hymyilyttää. Nelivedon ja toimivan ajonvakautuksen ansiosta vauhti ei tunnu missään, auto ikään kuin houkuttelee helppoudellaan ja eleettömyydellään ajamaan mutkiin kovempaa. Nopeusmittaria saakin vahdata tarkkaan, ettei vauhti ylitä suurinta sallittua.

Halvaksi SQ2:a ei voi kehua. Koeajoauton, jota ei ole kuorrutettu kaikilla lisävarusteilla, hinta kohoaa 69 865 euroon. Pelkillä vakiovarusteillakin SQ2 maksaa 58 903 euroa.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvat: Jari Saarentaus