Koeajo: Kilpavarustelua – Suzuki Vitara

Uudistunut Suzuki Vitara asettaa ”kaikki herkut” -riman entistä korkeammalle. Hyvää: neliveto, automaatti, turvavarustelu, tilat. Huonoa: viimeistely, kevyt ohjaus.

Kompakti kaupunkimaasturi Suzuki Vitara on uudistunut. Maski, valot ja puskurit ovat muuttuneet, loppusilaus on tehty kromilistoilla. Perusmoottori on uusi ja varustelua on lisätty.

Vitaran vanhat vahvuudet ovat toki tallella. Neliveto on vakiona muun Suzuki-malliston tapaan. Kori on muodoltaan käytännöllinen, pienet ulkomitat on hyödynnetty tehokkaasti. Kuskin takana on riittävästi tilaa, ja takaistuin on aikuiselle riittävän korkealla. Tavaratilakin riittää mainiosti useimpiin tarpeisiin. Ajettavuus on kunnossa, ainoastaan ohjaustunto on turhan köykäinen.

Runsas turvavarustelu

Varustelussa Vitara lyö kilpailijansa laudalta. Varustetasoja on kaksi, GL ja GLX. Eroina ovat muun muassa led-valot, lasikatto, mokkanahkaverhoilu ja nappikäynnistys.

Ällistyttävintä on elektronisten turvavarusteiden määrä: molempiin tasoihin sisältyy törmäyksenesto, aktiivinen kaistavahti, kuljettajan vireystilan valvonta, liikennemerkkien tunnistus, kuolleen kulman valvonta kaistaa vaihtaessa ja peruuttaessa sekä vielä alamäkihidastin, peruutuskamera ja muuta liikennettä seuraava vakionopeudensäädin. Eipä löydy tästä hintaluokasta muilta vastaavaa arsenaalia.

Nettiyhteys ja radio toimivat ison kosketusnäytön kautta. Mittariston keskellä olevasta värinäytöstä löytyy normaalien ajotietokoneen tietojen lisäksi muun muassa vääntömomentti ja kiihtyvyydet. Omituista on tosin se, ettei keskinäytöstä saa matka-ajossa näkyviin muita tietoja, kun nopeusrajoitus ja vakionopeudensäädin täyttävät ruudun.

Terhakka kolmisylinterinen

Vitara on saanut uuden litraisen kolmisylinterisen bensiinimoottorin (112 hv). Turboahtimen laakean väännön avulla se päihittää poistuvan 1,6:n, vaikka itse teholukema onkin laskenut muutamalla hepalla. Tehokkaampana vaihtoehtona jatkaa 1.4 (140 hv), dieselit ovat poistuneet Suzukin valikoimista. Molemmat moottoriversiot saa joko manuaali- tai automaattivaihteisina.

Otimme ajoon uudemman koneen. Kokoisekseen se on yllättävän pirteä läpi kierrosalueen, voimavarat uupuvat vasta moottoritienopeuksilla. Automaatti osaa hyödyntää alavääntöä eikä huudata moottoria turhaan. Sekään ei haittaisi, sillä moottoriäänet on vaimennettu hyvin.

Uudella pikkumoottorilla varustetulta kevyeltä Suzukilta odottaisi ennätysalhaista kulutuslukemaa, mutta vaikka koeajon seitsemään litraan noussut kulutus ei sellainen olekaan, sitäkin voi silti pitää kohtuullisena nelivetoautolle. Maassa olevat Vitarat myydään vanhoihin kulutuslukemiin perustuvilla hinnoilla. WLTP-lukemat ovat sen verran korkeampia, että hinnat tulevat jatkossa takuulla nousemaan.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka

Lisätietoja: www.suzuki.fi/vitara