Koeajo: Näppärä nakumalli

Suzuki GSX-S125 nousee kerralla piikkiluokan kärkitaistoon. Hyvää: jarrut, jousitus, ketteryys. Huonoa: ei isokokoiselle kuljettajalle, lievä hermostuneisuus nopeissa kaarteissa.

Suzukin on pitkään odotettu täydentävän valikoimaansa 125-kuutioisella mallilla. Odotus palkittiin, kun japanilaisvalmistaja toi markkinoille sekä GSX-R125 -sporttimallin että GSX-S125 -nakun. Nyt koeajamamme nakumallin ennakoidaan nousevan suosituimmaksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mittasuhteet kohdallaan

Isokokoisimmille kuljettajille Suzuki ei ole mitoitukseltaan paras mahdollinen, mutta pienemmille ja keskikokoisille ergonomia on sopiva. Matalan istuinkorkeuden ansiosta lyhyemmänkin on helppo hallita Suzukia.

Kun vielä erittäin paljon kääntyvä ohjaustanko tekee kääntöympyrän halkaisijasta pienen, on pyörä kaupunkiliikenteen pyörityksissä ketterä. Lyhyen akselivälin ja terävän ohjattavuuden varjopuolena ajettavuus tuntuu nopeissa mutkissa jopa hieman hermostuneelta.

Ajoasento on lievästi eteen nojaava, mutta painoa ei tule silti liikaa käsien varaan. Mittaristo on harvinaisen selkeälukuinen, ja hallintalaitteet käteen sopivat sekä laadukkaan tuntuiset. Virtalukossa on ”shutter key” -järjestelmä, jolla virta-avaimen aukko voidaan sulkea ilkivallan ja murtamisen estämiseksi. Kovahko satula antaa hyvän tuntuman, ja osoittautui koeajossa varsin mukavaksi.

Täysitehoinen

Vaihteisto on välitetty moottorin voimavarat huomioon ottaen lyhyeksi. Huipputehoa on lain sallimat täydet 15 hevosvoimaa. Tasamaalla nopeus asettuu lukemaan 110–120 km/h. Alamäessä ja myötätuulessa vauhti nousee helposti suuremmaksi, ylämäessä ja vastatuulessa se taas hyytyy selvästi.

Kytkinkahva on kevyt käyttää. Vaihteistokin on sujuvatoiminen, ja vapaa löytyy helposti. Liikkeellelähtö onnistuu tarvittaessa kakkosvaihteella, mikä tuo samalla ison pyörän tuntua, kun lyhyeltä ykkösvaihteelta ei tarvitse heti vaihtaa suuremmalle pykälälle.

Koeajokulutus jäi vaihtelevassa mutta reippaassa ajossa tasan kolmeen litraan, jolloin tankillinen riitti 350 kilometrin matkalle.

Etujarru on 125-luokan parhaimmistoa sekä teholtaan että tuntumaltaan. Takajarrukin on tunnokkuudeltaan hyvä. Jousitus on onnistunut yhdistelmä kantavuutta ja pintaherkkyyttä. Maantieajossa ilahduttaa lisäksi moottorin värinättömyys.

125-luokassa suositut KTM 125 Duke ja Yamaha MT-125 saavat Suzukista kovan kilpailijan. Pyörä on hinnaltaan edullisempi, mutta ajotuntumaltaan ja laatuvaikutelmaltaan vähintään kilpailijoiden tasolla. Tarjolla on räväkän sinisen MotoGP-värityksen ohella musta ja puna-musta vaihtoehto.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala