Koeajo: pätevä puikula – Škoda Rapid Spaceback

Škoda Rapid jalostui entistäkin paremmaksi perusautoksi. Hyvää: sisätilat, suuntavakavuus, konstailematon olemus. Huonoa: ajoasennon säädöt, kiihtyvyysviiveet vaihteiston D-asennossa.

Škoda Rapid ylsi viime kesänä kasvojenkohennusvaiheeseen viiden tuotantovuoden jälkeen. Tärkeimmät muutokset raportoimme jo ulkomailla tehdyssä ensikoeajossa; tuolloin alla oli tehokkaampi, 110-hevosvoimainen painos 1,0-litraisesta bensiinimoottorista. Kun auto saapui Suomeen, oli aika päivittää tietämys myös 95 hevosvoiman mallista.

Harvennetaan hienostelua

Koeajossamme oli kaksoiskytkinautomaatilla varustettu versio – valitsemalla viisivaihteisen manuaalilaatikon säästää melkein 1 600 euroa.

Yksilö oli Style-varusteltu, mutta jos tinkii hieman ylellisyyksistä, kuten avaimettomasta keskuslukituksesta ja ilmastoinnin automatiikasta sekä muutamasta vähäpätöisemmästä varusteesta, vaihtaa kaksoisksenonvalot halogeeneihin ja karsii myös ulkoista ja sisäistä koristelua, saa saman auton vielä reilut 1 300 euroa edullisempana.

Varustetason nimeksi vaihtuu tällöin Ambition, eikä sekään ole vielä mitenkään riisuttu. Muun muassa kattava turvavarustelu, ajovalonpesurit, parkkitutka taakse, säätimet ratissa, vakionopeudensäädin sekä tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin kuuluvat mukaan. Škodan tapaan myös lisävarustelista on runsas ja kattava.

Ja todella kustannustietoisille on tarjolla vielä hinnat alkaen- eli Active-taso.

Luokkien laidoilla

Edellä mainitulle varusteraportoinnille on vissi syynsä.

Style-tason ulkoiset lisät, kuten 16-tuumaiset kevytmetallivanteet, mustat sivupeilien kuoret, tummennetut takasivuikkunat ja alemmas takaluukkuun jatkettu tumma takalasi näyttävät kieltämättä hyviltä – kuten sisustuksen kromin kiiltokin.

Silti kun muistetaan Rapidin konstailematon olemus, ainakin allekirjoittaneen mielestä hieman perusvarusteisempi versio on tällaista tyylimallia paremmassa tasapainossa. Hienostelu kun tyssää viimeistään ohjaamon edullisen oloisiin muoviosiin.

Ja tärkeintä ovat joka tapauksessa pinnan alla olevat perusominaisuudet, joista eräissä Rapid kestää vertailun moneen kalliimpaankin autoon.

Tähän on tietysti aihettakin, sillä kooltaan ja myös hinnaltaan Rapid asettuu pikkuautojen ja alemman keskiluokan välimaastoon – kilpailijoista ei siis todellakaan ole puutetta.

Positiivisen puolella

Aloitetaan ajettavuudesta, joka on yksiselitteisen kunnossa. Ohjaus on luonnollisen tuntuinen, alusta hyvin toimiva ja suuntavakavuus suorastaan esimerkillinen.

Mukavuus on niin ikään kohtuullisen hyvällä tolalla. Jousitus nypyttää hieman ja kolahtelee röykyissä, mutta isommissa heitoissa korin liikkeet ovat jo paljon sivistyneempiä.

Istuin on hyvin muotoiltu, mutta säätövaroissa on sanomista. Ohjauspyörä jää hieman kauas kuskista, eikä portaallisesti liikuteltava selkänoja helpota hienosäätöä. Näin reidet eivät saa täyttä kontaktia istuinosan kanssa. Silti Rapidissa istuu siinä missä muissakin pikkuautoissa.

Kolmisylinterinen bensakone jaksaa liikuttaa autoa riittävän ripeästi, ja on käyntiääneltään erittäin hiljainen, vaikka kuski äityisi täyskaasukiihdytyksiin moottoritiellä.

Taajaman liikennevalolähdöt vilahtavat niin ikään viiveettömästi, jos hieman karkeasti toimiva moottorin sammutusautomatiikka ei ole ehtinyt katkaisemaan koneesta virtoja. Sen sijaan kadunkulman kuolleet kohdat vaativat säännöllistä vaihteiston S-asentoon siirtymistä.

Kaksimetristen kvartetille

Hyvän ajettavuuden ohella reilut sisätilat neljälle täysikasvuiselle ovat Rapidin valtteja.

Neljälle siksi, että auto on varsin kapea – pikkuautoluokan edustajista esimerkiksi Seat Ibiza on melkein kahdeksan senttiä leveämpi. Sen sijaan akseliväli on Rapidissa senttikaupalla pidempi, ja lähenee jo luokkaa isomman Volkswagen Golfin mittoja.

Niinpä takaistuin on erittäin tilava. 190-senttisen polvitila ei lopu kesken, vaikka samanpituinen säätää kuljettajan paikalla ajoasentonsa reiluksi.

Takaistuimelta löytyvä keskikyynärnoja mukitelineineen sekä kaksi usb-liitintä vievät ajatukset jo tyyriimpiin autoluokkiin, mutta kova ja lautamainen penkki palauttaa taas maan pinnalle.

Tavaratilakin on tällaiseksi viistoperäksi tilava. Kahden erisuuruisen osan laajennus ei asetu aivan vaateriin, mutta suksiluukku, sivulokerot ja verkkotasku korvannevat epäkohdan monin verroin.

Toimivuuden tyyliä

Rapid jättää rehellisen jälkimaun. Edullisella hinnalla ei voi saada aivan kaikkea, mutta jos pitää jostain tinkiä, tingitään sitten turhuudesta ja jätetään perushyvät jutut jäljelle. Juuri näin on Škodalla toimittu. Ja ne ylimääräiset koristeet voi aina ostaa päälle, jos tahtoo.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Roman Razinkov

Lisätietoja: www.skoda.fi/rapid-spaceback