Koeajo: Tavallista kompaktimpi matkakoti – Carado V 132

Carado V 132 pyrkii iskemään kiilaa matkailuautoissa totutun kahden koulukunnan, isojen matkailuajoneuvojen ja retkeilyautojen, väliin. Hyvää: sisätilat näppäryyteen nähden, laadukas sisustus. Huonoa: tavanomainen sohvaryhmän matkustusmukavuus.

Matkailuautot on totutusti jaoteltu joko suurempiin autoihin eli niihin, joiden kori on osittain tai kokonaan matkailuajoneuvovalmistajan käsialaa – tai sitten näitä näppärämpiin retkeilyautoihin, joissa liikkuva lomakoti on loihdittu pakettiauton kuorien sisään.

Juuri retkeilyautot ovat viime vuosina saaneet Suomen markkinoilla yhä enemmän jalansijaa, ja ne edustavatkin jo lähes 30 prosenttia kaikkien matkailuautojen myynnistä.

Uutta tulemistaan tekevä Van-tyyppinen matkailuauto, kuten Carado V 132, pyrkii iskemään kiilaa näiden kahden koulukunnan väliin. Idea on nerokas: auto on vain hieman retkeilyautoa suurempi, mutta tarjoaa samat ominaisuudet kuin isommat matkailuautot – ennen muuta uudelleen rakennetun asunto-osan.

Selvät mittaerot

Ensisilmäyksellä Carado V 132 näyttää tuiki tavalliselta matkailuautolta, mutta lähemmin tarkastelemalla kompaktius alkaa paljastua. Jo silmin nähden on havaittavissa, että asunto-osa levenee ohjaamosta taaksepäin mentäessä vain vähän.

Ulkomittojen vertailu saman valmistajan Vlow 600 -retkeilyautoon, ja toisaalta T 132 -puoli-integroituun matkailuautoon, paljastaa mielikuvat oikeiksi. Mallit pohjautuvat samaan alustaan eli Fiat Ducatoon – koeajoyksilö tosin oli rakennettu sisarmalli Citroën Jumperin pohjalle, mutta myös Ducato-mahdollisuus tulee tänä vuonna tarjolle, ja uuden moottorin myötä voi valita tälläkin alalla jatkuvasti yleistyvän automaattivaihteiston.

Kaikki kolme mallia ovat suurin piirtein yhtä pitkiä – kokonaispituudet vaihtelevat haarukassa 595–599 cm, mutta Van-tyyppinen auto on maltilliset yhdeksän senttiä retkeilyautoa leveämpi, ja kattokin kulkee vain kuusi senttiä korkeammalla.

Puoli-integroitu matkailuauto puolestaan on jo selvästi kookkaampi. Van-tyyppiin verrattuna eroa kertyy leveydessä 18 cm ja korkeudessakin 19 cm. Tällä, kuten retkeilyautoa 59 cm lyhyemmällä akselivälillä, on todellista merkitystä ahtaisiin paikkoihin sompailtaessa.

Myös hintaerot ovat huomion arvoiset. Siinä missä Vlow 600 -retkeilyauto maksaa perushinnaltaan 42 290 euroa ja puoli-integroitu T 132 47 050 euroa, nyt koeajetun V 132:n saa omakseen 42 600 eurolla.

Yllättävän tilava

Vanin edut retkeilyautoon nähden kulminoituvat asunto-osaan kavuttaessa. Ei pakettiauton suurta sivuovea talvisine lämmönhukka-avautumisineen, vaan isommista matkailuautoista tuttu, näppärä sivuovi tuulihaalla ja sähköisesti laskeutuvalla portaikolla.

Ei myöskään kolkkoja pariovia perässä tai muutakaan pakettiautojohdannaista, vaan viimeistä sopukkaansa siistiksi sisustettu asuintila. Valaistuun takatalliinkin pääsee ulkoa, erillisestä sivuluukusta ”oikeiden” matkailuautojen tapaan.

Eikä myöskään tilanahtautta, vaikka muuta odotimme. Sisällä vallitsee ruhtinaallinen 195 sentin seisomakorkeus – viisi senttiä runsaampi kuin retkeilyautossa ja sama kuin edellä mainitussa puoli-integroidussa mallissa.

Väljyyden tuntua lisäävät runsaat ikkunapinnat ja vaaleiden sisustusmateriaalien käyttö.

Ikkunoissa ja kahdessa kattoluukussa on sekä pimennys- että hyttysverkot, ja lukuisat lukuvalot kruunaavat koeajoyksilön viihtyisän varustuksen.

Fiksut yksityiskohdat

Ohjaamon istuimet kääntyvät helposti ympäri, jolloin muodostuu melko tilava ruokailuryhmä jopa viidelle – itse asiassa niin tilava, että tuntuvasti suuremmat integroidutkaan autot eivät välttämättä yllä samaan.

Keittiössä ei myöskään tarvitse kärsiä, kiitos kolmiliekkisen lieden, pesualtaan, jäteastian sekä 89/11-litraisen jääkaappi-pakastimen – eikä pesutiloissa kärvistellä, sillä sivuun kääntyvä lavuaari/WC-istuin -yksikkö paljastaa väljän suihkutilan. Raikasvesisäiliöön mahtuu mukavat 116 litraa, ja harmaavesisäiliön tilavuus on 92 litraa.

Vuoteiden määrä, ja osittain tilakin, on tietysti isompia alan tuotteita rajoitetumpi. Takaa kyllä löytyy muhkealla patjalla varustettu poikittainen parivuode, jonka reunapaikalla voi nukkua makoisasti, kiitos sängyn 194-senttisen pituuden.

Leveyttäkin vuoteessa riittää 140 sentin myötä kohtuullisesti, mutta auton perään asennettu yläkaapisto tekee toisen yöpyjän tiloista hieman klaustrofobiset. Kattoikkuna ja jalkopäädyssä oleva sivuikkuna tosin helpottavat oloa.

Vuoteen alta löytyy vaatekaappi – täyskorkeata kaappia ei autossa ole, mutta vastaavasti koukkuja sivuoven sisäpinnassa sekä vastakkaisen peilin edessä, ja hatut sekä kengät voi piilottaa oven vieressä sijaitseviin, kannellisiin ylä- ja alakaappeihin. Avohyllyjä ei Caradossa ole juuri harrastettu, mitä osaa auton liikkuessa arvostaa.

Kolmas peti järjestyy ruokailuryhmään, mutta se vaatii paitsi hieman askartelua myös ylimääräisiä pehmusteita, ja on siltikin sopivimmillaan lapselle.

Parhaimmillaan kahdelle

Ajossa Carado V 132 ei juuri vastaavasta pakettiautosta – tai retkeilyautosta – eroa. Pysäköinti onnistuu vaikkapa parkkiruutuun, jos ei nyt aivan ahtaimpaan sellaiseen, ja edellä mainittu lyhyt akseliväli mahdollistaa ketterän kääntyvyyden – joskin pidemmän peräylityksen pyyhkäisy pitää vastaavasti ottaa huomioon.

Kenties lyhyen akselivälin juonteita on myös selvä vavahtelu rekkaa moottoritiellä ohitettaessa. Muuten ajettavuus on vakaata ja mallikasta.

Eniten tämäkin matkailuauto kaipaisi kehitystä sohvaryhmän matkustusmukavuuteen. Tällaisenaan tukea ei saa sen paremmin juniorin kuin aikuisenkaan vartalo, ja kontrasti muhkeisiin ja reilusti säädettäviin etuistuimiin on huima. Toisaalta tämäkin on linjassa auton tarjoamien makuupaikkojen kanssa.

Lopuksi täytyy vielä muistaa, että Van-tyyppinen auto ei suinkaan kaikessa käytössä korvaa retkeilyautoa. Jälkimmäisessä kun tavaratilan saa muokattua pakettiauton kaltaiseksi, mikä ei kiinteällä vuoteella ja takatallilla varustetussa Vanissa tietenkään käy päinsä.

Mutta he, jotka käyttävät kompaktia lomakotia ennen kaikkea asumiseen, kohtaavat Carado V 132:ssa näppäryyden yhdistettynä varsin korkeatasoiseen käytännöllisyyteen. Voisi jopa sanoa, että Van-tyyppisellä autolla retki muuttuu matkaksi.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus