Koeajo: ei aivan tuliterä SsangYong Rexton

SsangYongin maasturimalliston lippulaiva ei ole aivan tuliterä. Hyvää: tilat viidelle, etenemiskyky, vetokyky, automaatin toiminta. Huonoa: hidas ohjaus, korkea lastauskynnys, kulutus, suorituskyky.

Hämmästelimme toimittajakollegan kanssa 2000-luvun alkupuoliskolla Rextonin ensiesittelyä Geneven autonäyttelyssä. Sen tehtävä oli korvata meillekin 1990-luvulla pikavisiitin tehnyt maasturi SsangYong Musso. Muistan maininneeni korealaisen uutuuden silloin onnistuneeksi ja tervetulleeksi Suomeenkin.

Muotoilussa apuja oli saatu Giugiaron suunnittelutoimistolta ja alakertaan oli lainattu silloisen Mercedeksen M-sarjan tekniikkaa moottoreineen.

Nyt saamme Rextonin vihdoin Suomeen, mutta onko sille enää sijaa? Peruseväät alkavat olla vanhentuneita, tosin moottori, keulan ilme, sisustus ja varustelu on päivitetty matkan varrella. Tehtaan omistuskin on tällä välin siirtynyt intialaiselle Mahindralle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vaihtoehto käytetylle

Kooltaan ja ominaisuuksiltaan se osuu Mitsubishi Pajeron ja Toyota Land Cruiserin tontille. Maahantuoja ehdotti pahimmaksi kilpailijaksi käytettyä Land Cruiseria. Muilla markkinoilla Rexton osuu Kia Sportagen ja Hyundai iX35:n hintahaarukkaan, mutta meillä se on kalliimpi hiilidioksidipäästöjen raskauttaman autoveron takia.

Myynnin on ilmoitettu alkavan maaliskuun lopulla. Viiden vuoden takuu helpottaa uutta merkkiä harkitsevien tuskaa.

Aina seitsenpaikkainen

Rexton tuodaan Suomeen aina seitsenpaikkaisena. Viidelle tavaroineen tilaa on mukavasti. Takimmaiselle riville saa aikuisenkin suostuteltua, mutta omimmillaan se on lapsille tai tilapäiskäyttöön. Keskimmäisen rivin selkänojan kallistusta säätämällä tilannetta voi helpottaa.

Seitsemän paikan ollessa käytössä tavaratila jää olemattomaksi useimpien kilpailijoiden tavoin. Kolmannen rivin kaataminen on työlästä, niskatuet on erikseen irroitettava ja lattiataso jää korkeaksi.

Istuimet ovat kunnolla mitoitettuja, esittelyautossa oli nahkaverhoilu ja sähkösäädöt ekstrana. Ajoasennosta tulee kelvollinen, jos ratin harvakseen asetetuista kallistussäädöistä joku sattuu istumaan käteen. Kojelauta on vanhahtavan oloinen, mutta siihen on tulossa vielä muutoksia ennen myynnin aloitusta.

Kytkettävä neliveto

Rexton kuuluu tekniikaltaan perinteisten oikeiden maastureiden kastiin. Erillinen tikapuurunko, pitkät ulosjoustot, kytkettävä neliveto ja alennusvaihteisto takaavat etenemisen pidemmilläkin tiettömillä taipaleilla, siinä missä modernimmat sähköiset luistonestot ylikuumenevat ja vikaantuvat.

Nelivedon voi kytkeä vauhdissa, alennusvaihteiston vain pysähdyksissä. Takavetoisena Rexton on vallattoman kevytperäinen, luistonesto torppaa tehot vasta leveässä sladissa. Nelivedon kytkeminen kankeuttaa liukkaalla parkkiruutuun vekslaamista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaksilitrainen diesel

Myös 2 600 kilon vetopaino kuuluu Rextonin valtteihin. Tosin ainoa moottorivaihtoehto, kaksilitrainen diesel (155 hv) tuntuu uupuneelta maantiellä jo viiden hengen kuormalla ilman kärryäkin.

Maantiellä Rexton antaa kilpailijoille muutenkin etumatkaa, hidas ohjaus kaipaisi lisää vastetta ja jousitus jää tutisemaan epätasaisuuksissa. Positiivisinta on kohtuullinen melutaso kiihdytyksissäkin.

Myös viisilovisen automaatin pehmeä ja looginen toiminta ansaitsee kiitokset, tosin perinteisten automaattien tavoin suorituskyvyn ja kulutuksen kustannuksella. Pienen moottorin rasitustaso näkyy lopputankkauksessa, naftaa paloi yli kymmenen litraa satasella.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka