Koeajo: Nissan Qashqai

Nissan esitteli terävimmän syömähampaansa, uuden Qashqain, alkuviikosta Madridissa. Tulokas yllätti myönteisesti, mutta jätti koeajossa myös hammasteltavaa. Hyvää: muotoilu, dieselmoottorit, alentunut kulutus, uudet turva-avustimet. Huonoa: pienen bensiinimoottorin puhdittomuus, istumatilat takana, pintakova jousitus.

Vanha malli on säilyttänyt suosionsa yllättävän vakaana elinkaarensa ehtoopuolella. Nissan Qashqain edellinen sukupolvi on kuitenkin seitsemän vuoden takaa, joten uusiutuminen on enemmän kuin tarpeen.

Maailman teillä liikkuu kaksi miljoonaa Qashqaita. Qashqai on valmistajansa myyvin malli niin Euroopassa, Pohjoismaissa kuin Suomessakin. Viime vuonna Euroopassa myytiin neljännesmiljoona Qashqaita. Seuraavaksi myydyimmät olivat Juke (135 625 autoa), Micra (54 014) ja Note (45 712).

Qashqain menestyksestä ei riipu sen enempää eikä vähempää kuin Nissanin näkyvyys, tulos ja tulevaisuus. Jos Qashqai sukeltaa, sukeltaa koko merkki.

Nissanin tavoitteena on haukata Euroopan markkinakakusta vuonna 2015 viisi prosenttia. Nissanilla on prosentin verran kirittävää.

Helmikuussa Suomeen

Qashqai tulee Suomeen 24. päivänä helmikuuta. Aluksi voimanlähteiksi tulevat 1,2-litrainen bensiinimoottori (115 hv) ja dieselkaksikko. Ahdetun 1,5-litraisen (110 hv) dieselin kumppanina on kuusilovinen manuaalivaihteisto, turboahdetun 1,6-litraisen (130 hv) dieselin yhteydessä tarjolla on aluksi käsivaihteisto, hieman myöhemmin uusi Xtronic-automaattivaihteisto. Kesän korvilla saataville tulee myös 1,6-litrainen (150 hv) bensiinimoottori.

Qashqai on keventynyt useilla kymmenillä kiloilla edellismallista, mikä 0,32:een alentuneen ilmanvastuskertoimen kanssa tekee hyvää kulutukselle. Qashqain moottorikatras asettuu hiilidioksidipäästöiltään haarukkaan 99–129 grammaa kilometrillä. Start/stop-järjestelmä toimii kaikkien moottorien yhteydessä.

Puhtia ja ponnettomuutta

Koeajossa kävi todeksi, että pienemmässäkin dieselissä on riittävästi väkevyyttä ja voimaa eri ajotilanteisiin, mutta 1,2-litrainen bensiinimoottori on toista maata. Kierroskoneen voimat ja sitkeys riittävät kaupunki- ja taajama-ajoon, mutta maantiellä ja matka-ajossa vaivaa puhdittomuus, johon käy lääkkeeksi vain kierrosten huudattaminen. Se taas tekee ajosta työlästä, ohituksissa ennakkosuunnittelua vaativia ja nostaa kulutusta.

Xtronic-automaattivaihteisto ei saa minusta varauksetonta ystävää. Kiihdytyksissä vaivaa lievä kuminauhamaisuus, eikä kyse ole siitä, ettei keulilla murahtelevassa väkevimmässä dieselkoneessa sinänsä riittäisi puhtia.

Alusta ja jousitus ovat pintakova ja nypyttävä kokonaisuus. Tien saumat täräyttävät kun koeajoautossa on alla 19-tuumaiset renkaat. Ajo muuttuu miellyttävämmäksi ja hiljaisemmaksi kun alla on kahta tuumaa pienemmät kumijalat.

Uusia avustimia

Kookkaat sivupeilit ja katveavustin palvelevat Madridin alituisissa ja poukkoilevissa ruuhkissa, ja kaistavahti paimentaa määrätietoisesti oikealle ajoväylälle. Vahti havaitsee kiitettävästi katkonaisen ja haalistuneen kaistaviivoituksen. Suomen lumituiskut ja loskakasat tosin voivat tuhota avustimen aikeet.

Mittariston viiden tuuman näyttö on erinomaisen selkeä. Liikennemerkkien tunnistus toimii viiveittä ja varmasti, kuten monilla kilpailijoilla jo aiemmin.

Avustimet tulevat varustelutasojen myötä tai kahtena lisähintaisena noin 600 euroa maksavana pakettina.

Näkyvyys ulos ja eteen on kunnossa, ja katve etuviistoon on kapea. Katumaastureille ei ole laisinkaan itsestäänselvää, että näkyvyyttä riittää myös takaviistoon. Qashqaissa ei ole peruuttajaa häiritseviä katveita, vaikka kori ulkoapäin näyttääkin takakulmistaan umpinaiselta.

Takakontti on muodoiltaan selkeä. Lastaus sujuu edellismalllia kätevämmin, sillä luukku nousee aiempaa korkeammalle.

Muotoihin terävyyttä

Qashqai on hitusen edeltäjäänsä pidempi, matalampi ja leveämpi.

Kun Qashqain tuleva kolmas polvi syö edeltäjänsä, ei Madridissa alkuviikosta esiteltyä tulokasta muistella muotoilultaan erityisen räyhäkkäänä.

Siinä missä edeltäjän kyljissä ja keulassa oli pyöreyttä tai sileitä pintoja, on nyt useampi terävä pokkaus. Esimerkiksi konepellissä on kaksi veistoksellista harjannetta.

Niukat takatilat

Kojetaulu on järjestelty tavanomaisesti. Kytkimet ovat hyvin käsillä ja kätevän kookkaita. Seitsentuumainen näyttö on selkeä, mutta voi vain kummastella mikseivät valmistajat upota näyttöä häikäisyiltä suojaavan lipan alle.

Sisäilme on muovinen, kuten monilla kilpailijoillakin jos tyyriimpiä premium-merkkejä ei lasketa lukuun. Vaikka valmistaja hehkuttaa keskikonsolin syvää säilytystilaa erilaisine lokeroineen peräti älykkääksi, on syytä pitäytyä sanassa käytännöllinen.

Takaistuimet ovat liian matalat, jotta aikuinen saisi mukavan istuma-asennon. Polvet nousevat ikävästi koukkuun, eikä levymäinen istuin suo reisitukea.

Etuistuimet ovat perushyviä, mutta vipukäyttöinen selkänojan kaltevuuden säätö on karkeasti rusahteleva ja harvahampainen. Istuimen sähkösäätöä voi suositella lämpimästi jos lompakko vain kestää.

Menestyksen eväitä

Puutteistaan tai ominaisuuksistaan huolimatta Nissan Qashqailla on eväät menestyä Suomessa, jossa sen suosio on ollut ällistyttävän vahvaa. Qashqain eittämättä vahvin valtti on sen kohtuullinen hinta. Malliston eurot asettuvat 22 690–34 990 haarukkaan. Kallein malli on Tekna-varusteltu neliveto-diesel.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela