Koeajo: tila-auton ei tarvitse olla tylsä: Renault Scenic

Keksikö Renault Scenic pyörän uudelleen? Hyvää: komea ulkonäkö, laadukkaat sisätilat, hyvä vakiovarustelu. Huonoa: Jousitusmukavuus, pääntila lasikatolla.

Onhan se komea. Lämpimän keltaiseen kiedottu Renault Scenic näyttää katukuvaan eksyneeltä konseptiautolta. Pyöreästä keulasta linjat laskeutuvat perää kohti, jossa C-pilarit ja paksut lokasuojat luovat käsityksen eteenpäin ponnistavasta autosta. Kontrastia alaosaan tuovat mustat kattorakenteet, jotka sulkevat ohjaamon hävittäjälentokoneen kuomun tavoin. Kokonaisuus viimeistellään kookkailla vanteilla.

Juuri vanteet ovat Scenicin juttu, vakiona 20-tuumaiset. Renault perustelee ratkaisua ulkonäöllä ja polttoaineenkulutusta laskevalla vierintävastuksella, joka alenee halkaisijan kasvaessa. Suuria pyöriä suosii myös BMW i3, ja lisää lienee tulossa.

Scenicin renkaiden (195/55 R20) profiili on korkeahko, joten töyssyjä tasoittavaa sivuseinämää riittää tavallisen 16-tuumaisen renkaan verran. Yhden rengaskoon mallin kerrotaan auttaneen alustan suunnittelussa, sillä eri vannekokojen aiheuttamat kompromissit on vältetty.

Renault kertoo renkaiden maksavan tavallisten 17-tuumaisten verran, ja talvirengasvalikoima kattaa kitkat ja nastat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mukavuuspaineita

Kaikesta huolimatta Scenic etenee Ranskan viehättävän maaseudun rappeutuneella tieverkolla täristen. Hidasteiden kaltaiset suuret töyssyt ylittyvät hienosti, mutta asfaltin epätasaisuudet ja poikittaissaumat välittyvät takapuoliin.

Lopullinen tuomio saa odottaa Suomen tiestöä ja rengaspaineita. Ensikoeajossa autoissa oli matalan vierintävastuksen ekopaineet, edessä 2,8 ja takana 2,6 baria. Normaaliasetus on 2,5 edessä ja takana.

On myös mahdollista, että ajan kuluessa Renault pyörtää päätöksensä ja tuo tarjolle pienempiä vanteita – tai sitten tyylikkyys nähdään mukavuutta arvokkaampana.

Epämukavuus onkin ainoa moite ajettavuudessa. Ohjaus on luonnollisen tuntuinen, joten autolla on leppoisa ajaa suoraan tai mutkiin.

Korkeampi ja matalampi

Tyyliltään Scenic on siirtynyt tavallisesta tila-autosta kohti crossoveria. Neljä senttiä korkeampi maavara yhdessä 13 millimetriä korkeamman katon kanssa tarkoittaa aiempaa matalampaa koria. Vauhdikkuutta tukee edessä 49 ja takana 36 milliä kasvanut raideväli.

Pituutta Scenic on kasvanut 40 milliä, joista akseliväliin on sijoitettu 32 millimetriä.

Scenicin sisätilat ovat selkeät ja laadukkaat. Kojetaulun ilmettä piristää vaakasuunnassa kiertävä tikkaus, joka luo vaikutelman nahkaisesta verhoilusta.

Suomeen saapuvat Scenicit varustellaan selkeällä digitaalisella mittaristolla ja R-SYNC 2 -kosketusnäytöllä. Sujuva käyttö onnistuu hetken totuttelun jälkeen.

Talismanista ja Espacesta tuttu Perso-ajotilakatkaisin löytyy myös Scenicistä. Koska autoissa ei ole mukautuvaa iskunvaimennusta tai nelipyöräohjausta, vaikuttaa kytkin enemmän ajotunnelmaan kuin -dynamiikkaan.

Lokeroita melkein joka lähtöön

Renault on panostanut vahvasti tila-autojen väliseen tavaralokerokilpailuun. Lisävarusteena liukuvaksi muuttuva keskikonsoli kätkee suuret lokerot etu- ja takamatkustajien iloksi, mutta iPhone 6:lle tai vastaavankokoiselle älypuhelimelle ei tahdo löytyä luonnollista paikkaa – mukitelineet ovat hieman liian ahtaat.

Edeltäjien tavoin viisipaikkaisen Scenicin lisäksi tarjolla on suurempi Grand Scenic. Jälkimmäisen valmistusohjelma kattaa viisi- ja seitsenpaikkaiset versiot, mutta kirjoitushetkellä viisipaikkaisen Grand Scenicin saapumisesta Suomeen ei ole varmuutta.

Kuvissa esiintyvä Scenic on muotoiltu nuorekkaaksi ja meneväksi. 23 senttimetriä pidempi Grand Scenic näyttää perinteisemmälle tila-autolle pystyine takavaloineen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lasikatto tuo tunnelmaa

Takaistuimelta näkee erinomaisesti ulos, ja erityisesti lisävarusteisella lasikatolla tunnelma on avara.

Valitettavasti lasikaton verho kelautuu selkänojan kohdalla, mikä vie arvokkaita senttejä pääntilasta. Moite toistuu ylöstaitettavissa pöydissä, jotka kutistavat polvitilaa noin neljällä senttimetrillä.

Tila-autoille tyypillisesti korkea lattia verottaa reisitukea. Moitteista huolimatta Scenicissä matkustaa mielikseen, kunhan etupenkkejä ei säädetä aivan taka-asentoon.

Ei karvalakille

Suomeen saapuva moottoripaletti kattaa 115- ja 130-hevosvoimaiset bensiiniturbot sekä 110- ja 160-hevosvoimaiset dieselit. Kumpikin diesel on saatavilla kaksoiskytkinautomaatilla, mutta bensiiniautomaattia saa odottaa.

Karvalakki-Scenicejä ei Suomeen saavu. Suomen tuontiohjelmaan kuuluvat Zen ja Bose -varustetasot, joista jo ensimmäinen kattaa automaattisen hätäjarrutusavustimen jalankulkijatunnistuksella, navigaattorin ja digitaalimittariston.

Koeajoauton panoraamalasikatto ja näyttävä kaksivärimaalaus ovat lisävarusteita, joiden puuttuminen saattaa laskea merkittävästi Scenic-fiilistä. Niiden valitsemista kannattaa harkita – jos suuret vanteet heikentävät matkustusmukavuutta, on näyttävyydestä paras ottaa kaikki irti. Siinä kilpailussa Renault on luokkansa kärjessä.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen