lentokone

Liikenne Uutinen 9.2.2017

Lentoliikenteen vuosi 2016 kaikkien aikojen toiseksi turvallisin

Lähes 3,8 miljardia lentomatkaa vuodessa. Tahalliset terroriteot edelleen suuri huolenaihe.

Lentomatkustuksen viime vuosi oli ennätysvilkas. Kaupallisessa lentoliikenteessä matkusti vuonna 2016 lähes 3,8 miljardia matkustajaa yli 36 miljoonalla lennolla. Se tarkoittaa yli 10,3 miljoonaa lentomatkustajaa ja lähes 100 000 lentoa päivässä. Maailmassa kaupallinen lento lähtee vajaan sekunnin välein. Lentomatkustajien määrä kasvoi kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Halpalentoyhtiöt (LCC=Low Cost Carriers) saavuttivat viime vuonna ensi kerran yli miljardin matkustajan rajan. Koko maailmassa halpalentoyhtiöiden osuus on 28 prosenttia, Euroopassa lähes kolmannes (32 prosenttia) kaikista lentomatkustajista.

Tulevaisuudessa lentoliikenteen kasvu jatkuu. Vuonna 2017 matkustajamäärän kasvuksi arvioidaan 5,1 prosenttia. Se merkitsee 3,96 miljardia matkustajaa vuodessa.

Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA arvioi kaupallisen matkustajalentoliikenteen lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2016 kuljetettiin 3,8 miljardia matkustajaa ja vuonna 2035 arvioidaan kuljetettavan peräti 7,2 miljardia matkustajaa. Ennuste perustuu 3,7 prosentin vuotuiseen kasvuun.

Huolena tahalliset teot

Vuosi 2016 oli toinen vuosi peräkkäin, jolloin lentokoneiden ja niillä operoinnin turvallisuus (safety) on saavuttanut kaikkien aikojen huipputason. Sen sijaan suurimmaksi huolenaiheeksi ovat viime vuosina nousseet tahalliset teot, kuten esimerkiksi terrorismi ja sabotaasi (esimerkiksi ongelmat lentokentän turvatarkastuksissa, security-problems).

Aviation Safety Network -ilmailusivuston mukaan vuonna 2016 kaupallisessa lentoliikenteessä tapahtui kaikkiaan 19 lentoturmaa, joissa menehtyi 325 henkilöä. Vuosi 2016 oli kaikkien aikojen toiseksi turvallisin sekä turmien että menehtyneiden määrän huomioon ottaen.

Tilastossa ovat mukana vähintään 14-paikkaiset ja sitä suuremmat matkustajakoneet ja vastaavat rahtikoneet, kaupallinen liikenne ja harjoitus- ja siirtolennot. Mukana ovat sekä onnettomuudet että tahalliset teot, kuten kaappaukset, sabotaasit, alas ampumiset ja itsemurhat. Sotilaskoneiden liikenne ei ole tilastossa mukana.

Matkustajakoneille 11 turmaa

Matkustajakoneille sattui viime vuonna 11 turmaa, joissa menehtyi yhteensä 288 ihmistä.  Jokainen turma on liikaa, mutta lentoliikenteen valtavaan määrään nähden (36 miljoonaa lentoa vuonna 2016) onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Vuodesta 1997 lähtien onnettomuusluvut ovat laskeneet, kiitos ilmailualan organisaatioiden, viranomaisten, järjestöjen ja lentoyhtiöiden tekemän turvallisuustyön ja turvallisuuskulttuurin kohentumisen.

www.airlineratings-com -sivusto mainitsee vertailun vuoksi, että 52 vuotta sitten lento-onnettomuuksia tapahtui 87 ja niissä menehtyi 1 597 ihmistä. Lentomatkustajien määrä oli tuolloin vain 141 miljoonaa, vajaat neljä prosenttia vuoden 2016 matkustajamäärästä.

Lentokone

Suihkukoneille neljä turmaa

Vuonna 2016 matkustaneita kuljettaneille suihkukoneille sattui neljä turmaa, joissa menehtyi yhteensä 200 ihmistä. Näistä kahden turman syyksi epäillään terrorismia. Nämä ovat EgyptAir-yhtiön Airbus A320 koneen putoaminen Välimereen (66 kuollutta) ja Daallo Airlines-yhtiön A320-koneessa tapahtunut räjähdys, jossa yksi matkustaja kuoli, mutta vaurioitunut kone laskeutui turvallisesti lentokentälle.

Paikallisliikenteen potkuriturbiinikoneille tapahtui kaksi isoa onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 70 ihmistä.

Tilastoa tarkastellessa on syytä huomata, että lähes puolet kaupallisen matkustajaliikenteen onnettomuuksista (viisi kappaletta) sattui pienehkölle yksimoottoriselle 14-paikkaiselle Cessna 208B Grand Caravan -potkuriturbiinikoneelle, joita käytetään lyhyillä paikallislennolla. Näissä onnettomuuksissa menehtyi yhteensä 18 ihmistä.

Yhä turvallisin matkustustapa

Lentäminen on turvallisin tapa matkustaa. Todennäköisyys kuolemaan johtavalle lento-onnettomuudelle oli viime vuoden tilaston valossa keskimäärin yksi turma 3 272 727 lentoa kohti, luvussa ovat mukana myös 14-paikkaisen Cessna Grand Caravan -koneiden viisi turmaa.

Jos tilastoon otetaan vain varsinaiset, vähintään kaksimoottoriset isommat matkustajakoneet, on todennäköisyys onnettomuuteen edellä mainittua lukua huomattavasti pienempi.

Tuhoisin turma Kolumbiassa

Vuoden 2016 tuhoisin lentoturma tapahtui 28. marraskuuta kun tilauslennolla bolivialaisen LaMia-yhtiön nelimoottorinen Avro RJ 85 -suihkukone putosi Kolumbiassa 13 kilometriä ennen Medellin José Maria Córdova -lentokenttää.

Lähestymisvaiheessa lentäjä ilmoitti vähäisestä polttoaineesta ja pyysi ensisijaista laskeutumislupaa, mutta lennonjohto ilmoitti toisella koneella olevan ensisijaisen laskeutumisluvan polttoainevuodon vuoksi. Vasta sen jälkeen LaMia-yhtiön koneen pilotti teki hätäkutsun ja ilmoitti totaalisen sähkövian. Moottorit sammuivat ja kone putosi 13 kilometriä ennen kiitotietä. Onnettomuustutkinnan alustavan raportin mukaan onnettomuuden syynä on polttoaineen loppuminen. Lentomatka Boliviasta Kolumbiaan on konetyypin äärirajoilla. Lisäksi urheilujoukkueen ja matkatavaroiden massa on tavanomaista lentoa raskaampi.

Kone oli ylikuormattu, mikä osaltaan lisäsi polttoaineen kulutusta. Lyhyille reiteille tarkoitetulla Avro RJ 85 -koneella olisi pitänyt tehdä tekninen välilasku ja välitankkaus, mutta taloudellisista syistä se jätettiin tekemättä – tuhoisin seurauksin. 71 henkilöä menehtyi, vain seitsemän säilyi hengissä. Koneen matkustajina oli brasilialainen jalkapallojoukkue ja journalisteja.Mereen putoamisen syy yhä arvoitus

Vuoden 2016 toiseksi tuhoisin lentoturma sattui reittilennolla 19. toukokuuta kun egyptiläisen EgyptAir-yhtiön Airbus A320 -suihkukone putosi Välimereen reittilennolla Pariisista Kairoon. Lentokone oli matkalennolla lentopinnalla FL 370, 37 000 jalan (11 278 metrin korkeudessa) kun kone hävisi ilman mitään hätäkutsua.

Mereen putoamisen syy ei ole vielä täysin selvillä.

Viranomaisten mukaan teknistä vikaa eikä terrorismia voi sulkea pois. Egyptin ilmailuministerin mukaan terrorismi on kuitenkin teknistä vikaa todennäköisempi syy. Kesäkuussa 2016 varmistui koneen mustien laatikoiden tutkimuksissa, että koneen savuhälyttimet olivat aktivoituneet lennon aikana.

Koneen hylystä on myös löytynyt jälkiä noesta sekä korkean lämpötilan aiheuttamista vaurioista. Joulukuussa 2016 onnettomuustutkijat ovat vastaanottaneet oikeuslääketieteellisen raportin, jonka mukaan merestä nostetuista lentoturman uhreista on löydetty räjähdeainejäämiä.

Löydökset vahvistavat epäilyjä, joiden mukaan koneessa alkanut tulipalo olisi saanut alkunsa räjähdyksestä. Joissakin arvioissa epäillään pilottien matkapuhelinten litium-ioniakkujen olleen syynä tulipaloon. Turmassa menehtyi 66 henkilöä, joista kolme oli turvamiehiä.

 

Venäjällä kuoli 62 matkustajaa

Vuoden 2016 kolmanneksi tuhoisin lentoturma tapahtui Venäjällä 19. maaliskuuta. Flydubai-yhtiön Boeing 737-800 -suihkukone epäonnistui lähestymisessä Rostov-on-Don-lentoaseman kiitotielle.  Kone oli yrittänyt laskeutua puuskittaisessa tuulessa, jossa oli myös alaspäin suuntautuvia äkillisiä ilmavirtauksia (windshear, microburst). Laskeutumisyritys peruttiin ja tehtiin ylösveto.

Kaksi muuta konetta oli (Airbus A319 ja A320) olivat laskeutuneet ensi yrityksellä juuri ennen Flydubain konetta. Sen sijaan Aeroflotin Sukhoi Superjet 100 -kone teki Flydubain koneen ylösvedon jälkeen kolme laskeutumisyritystä, jotka päätyivät ylösvetoon ja sen jälkeen kone lensi turvallisesti varakentälle.

Kahden tunnin odotuskuviossa kiertelyn jälkeen Flydubain kone teki toisen laskeutumisyrityksen, mutta sekin päätyi ylösvetoon, missä tehtiin virheitä. Ylösvedossa koneen nokka nousi ja sen jälkeen pilotit työnsivät äkkiä ohjaussauvaa laskeakseen nokkaa, mikä johti koneen alastuloon jyrkässä 50 asteen kulmassa 600 km/h nopeudella kiitotielle 120 metriä kiitotien kynnyksestä.  Kaikki koneessa olleet 62 henkilöä menehtyivät.

FlyDubai on ensimmäinen Dubaista operoiva halpalentoyhtiö. FlyDubain omistaa kokonaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien eniten matkustajia kuljettava lentoyhtiö Emirates Airline.

Lentoturvallisuus

Pommi räjähti ilmassa

Helmikuun 2. päivänä djiboutilaisen Daallo Airlines -yhtiön Airbus A321 -koneen ollessa nousuvaiheessa räjähti kannettavaan tietokoneeseen asennettu pommi.

Pommin tuonut, paikalla 16F ollut matkustaja lensi ulos koneesta räjähdyksen tekemästä reiästä. Kone laskeutui turvallisesti takaisin Mogadishun lentokentälle Somaliassa. Kaksi muuta henkilöä loukkaantui.

Matkustajan piti olla alun perin Turkish Airlines -yhtiön koneessa, mutta lennon peruutuksen vuoksi matkustaja tuli Daallo Airlines -yhtiön koneeseen. Lentoaseman kamerakuvasta näkyy, että kaksi lentokentän henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä oli antanut tietokoneen matkustajalle.

Nyt tutkitaan, onko lentokentän henkilökunnalla yhteyksiä itsemurhapommittajaan. Terroristijärjestö Al-Shabaab on ilmoittautunut osalliseksi. Mogadishun lentoaseman turvatarkastusten taso on todettu ala-arvoiseksi.

Tuhoisa paikallislento Pakistanissa

Paikallislentojen tuhoisin onnettomuus tapahtui 7. joulukuuta 2016, jolloin PIA-yhtiön (Pakistan International Airlines) ATR 42-500 -potkuriturbiinikone putosi maastoon Havelianissa Pakistanissa kesken matkalennon Chitralista Islamabadiin.

Lennonjohtoon ilmoitettiin tieto moottoriviasta ja minuuttia myöhemmin lähetettiin hätäkutsu. Todennäköisesti vasemman moottorin räjähdys aiheutti vaurioita siipeen, mikä johti koneen hallinnan menettämiseen. Aikaisemmin koneyksilö oli vaurioitunut pajoin jo kahdessa vaaratilanteessa, mutta korjattu vaurioiden jälkeen lentokelpoiseksi. Kaikki koneessa olleet 47 henkilöä menehtyivät.

Toiseksi tuhoisin paikallislento-onnettomuus sattui 24. helmikuuta, jolloin nepalilaisen Tara Air-yhtiön Viking Twin Otter -kone putosi maastoon kesken matkalennon Nepalissa Ghodepanin ja Larjungin välillä. Kone lähti Pokharasta määränpäänä Jomsom.

Koneen reitti kulki Kali Gandaki -jokilaaksossa. Perämies lensi konetta ja GPWS-maastovaroituslaite varoitti 10 200 jalan (noin kolmen kilometrin) korkeudessa. Kapteeni ei yleensä ollut noteerannut maastovaroituksia lukuisten virhehälytysten vuoksi, mutta minuutin kuluttua hälytyksestä (liian myöhään) kapteeni otti ohjaimet ja ohjasi koneen nousuun, mutta 10 700 jalan korkeudessa kone törmäsi vuoreen pilvisessä säässä. Kaikki koneessa olleet 23 henkilöä menehtyivät.

Lähteet:

Flight International 17–23 January, Aero International 2/2017:

Turvallisimmat ja turvattomimmat lentoyhtiöt:

425 lentoyhtiön turvallisuusvertailu:

Turvallisuuspuutteiden vuoksi EU:n kieltolistalla olevat lentoyhtiöt:

Suurimpien lentoyhtiöiden turvallisuustilastot maanosittain:

Tilasto suihkukoneliikenteen turvallisuudesta (60 suurinta lentoyhtiötä, Finnair ei mukana):

Lennolla kielletyt matkatavarat, esineet ja aineet:

Ilmailun uutisia suomeksi:

Lentoturvallisuussivusto, jossa hyvät tilastot:

Nopeasti päivittyvät tiedot onnettomuuksista ja vaaratilanteista:

Laaja tietopaketti kaupallisen ilmailun turvallisuudesta:

Tutkintaselostukset onnettomuuksista ja vaaratilanteista:

Ilmoita turvallisuuspuute Trafille:

Onko lento-onnettomuuksien nollavisio mahdollinen?

Kaupallinen matkustajalentoliikenne on turvallista, mutta uhkatekijöitäkin on.

Kun ”tavalliset” lento- onnettomuudet ovat vähenemässä, tahalliset teot kuten sabotaasit ovat nousseet kaikkein suurimmaksi turvallisuusuhaksi.

Toissa vuonna 2015 tapahtui kaksi merkittävää tahallista tekoa, jotka saivat aikaan vuoden pahimmat turmat. Pommi pudotti venäläisen Metrojet-yhtiön koneen. Germanwings-yhtiön kone syöksyi vuoreen, kun perämies tuhosi koneen tahallaan eikä päästänyt kapteenia ohjaamoon.   Näissä kahdessa sabotaasissa kuoli yhteensä 374 ihmistä, yli kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2015 ”tavallisissa” onnettomuuksissa.

Vuosi 2015 oli siinä mielessä historiallinen ja merkittävä virstanpylväs, että kaupallisen lentoliikenteen suihkukoneille ei sattunut ”tavallisia” onnettomuuksia lainkaan. Tämä todistaa, että parhaimmillaan ollaan jo lähellä onnettomuuksien nollavisiota huikeasta lentojen määrästä huolimatta.

Paikallisliikenne potkuriturbiinikalustolla ei vielä ihan yllä suihkukoneiden turvallisuustasoon, syynä muun muassa kokemattomammat lentäjät ja pienempien lentokenttien alkeellisemmat lähestymislaitteet, pienempien koneiden antama heikompi suoja pakkolaskussa sekä lyhyet lennot, jolloin lentotuntia kohden tulee enemmän nousuja ja laskeutumisia.

Suurimmat riskit piilevät siis tahallisissa teoissa. Vuonna 2014 Malaysia Airlines koki kovia: Lento MH370 katosi mystisesti ja lento M17 ammuttiin alas Itä-Ukrainassa.

Jaa artikkeli