Matkailu | 27.8.2017
Matka: Maanalainen Belgrad – ahtaasti diktaattorin bunkkerissa
Serbian pääkaupungin Belgradin alle kätkeytyy maanalaisia kammioita, joiden historia yllättää. Joihinkin pääsee omatoimisesti, jos ne löytää, mutta helpoin tapa nähdä ne on ottaa opastettu kierros.
Belgrad on historiansa aikana tuhottu 44 kertaa, joten ei ole ihme, että kulloisetkin vallanpitäjät ovat halunneet rakentaa myös maan alle. Luolia löytyy kymmeniä kilometrejä, mutta vain murto-osa on avoinna yleisölle.
Tutustumiselle sopivat tilat sijaitsevat pääosin keskiajalta peräisin olevan linnoitusalueen, Kalemegdanin alla.
Valitsimme opaskierroksia tarjoavista yrityksistä Belgrade Walking Toursin. Lähtö oli belgradilaisten tunteman tapaamispaikan, Republike-aukiolla sijaitsevan prinssi Mihailin ratsastajapatsaan luota ydinkeskustassa.
Oppaamme Nevena johdatti joukon keskustan halki Kalemegdaniin, jossa annettiin pieni kertaus alueen historiasta.
Muureilta avautuvat upeat näköalat Tonava- ja Sava-jokien risteykseen. Opastus oli asiantuntevaa ja vajaan kolmen tunnin kierros maksoi 1250 dinaaria eli kymmenen euroa hengeltä.
Stalinin pelko on bunkkerin alku
Kierroksen kohokohta on Jugoslavian itsevaltaisen hallitsijan Titon henkilökohtainen suojabunkkeri.
Tito pelkäsi Jugoslavian ja Neuvostoliiton välirikon jälkeen Stalinin lähettämiä salamurhaajia, joten hän rakennutti turvakseen maan jokaiseen osavaltioon salaisen bunkkerin. Tärkein oli tietysti pääkaupungissa Belgradissa.
Tito oli lyhyt mies ja pieni askeettinen tila on suunniteltu hänen mittojensa mukaan.
Bunkkerissa on juomavesisäiliöt, putki raitista ilmaa ja viestintää varten sekä erillinen huone, jossa on neljä puista makuulaveria.
Mikään ei kerro, että täällä aikoi piileskellä mies, joka rakasti valtaa ja seurusteli maailmankuulujen filmitähtien ja muiden julkkisten kanssa.
Hitchcock innostui
Maan alla nähdään myös yli 60 metriä syvä kuilu, jolla on synkkä menneisyys ja tärkeä tehtävä Alfred Hitchcockin mestarielokuvan Vertigon yhtenä innoittajana.
Viimeinen nähtävyys ennen kierroksen päättävää viinikellarikäyntiä on itävaltalaisten rakentama luolasto, jolle keksittiin 1990-luvun puolivälin kovina aikoina sangen mielikuvituksellista käyttöä.
Sitä ennen tilaan oli alettu kerätä hyvin säilyneitä, kaupungin roomalaisajasta kertovia arkeologisia löytöjä, jotka ovat paikalla edelleen.
Teksti: Ismo Lehtonen Kuvat: Tanja Mikkola
Keskustelu