Käyttötesti: Toyota Corolla Crossin etäkäynnistys on kätevä, mutta vain 2 minuutiksi

Toyota Corolla Cross -käyttötestiautossamme on erittäin käytännöllinen varuste, jota ei kuitenkaan saa lain mukaan varsinaisesti käyttää.

Autotoimittajan työssä siirtymä polttomoottoriautosta sähköautoon – ja toisin päin – on jatkuvaa arkipäivää. Ensin mainittu muutos edellytti aikanaan meille käyttötestaajille runsaasti opeteltavaa, mutta sittemmin elämä sähköautojen kanssa on sujunut rutiininomaisemmin, eikä polttomoottoriautoa ole enää kaivannut kuin korkeintaan halki Suomen suuntaavilla siivuilla – jos niilläkään.

Toisin päin tapahtuva siirtymä, siis sähköautosta polttomoottoriautoon, onkin sitten vielä mielenkiintoisempi, minkä olemme Toyota Corolla Cross -käyttötestiautosta ehtineet jo useammastakin kulmasta kokea.

Kulutus–toimintamatka-akselin muutosten ohella sähköautosta jää kaipaamaan tiettyjä ominaisuuksia ja varusteita, ja näistä ehkä tärkeimpänä etäviilennystä ja -lämmitystä. Nämä älypuhelimen sovelluksella käynnistettävät toiminnot varmistavat, että talvipakkasilla laseja ei tarvitse juuri raapata, ja kesäkuumalla sisätilat voi ilmastoida miellyttäväksi ennen ajoon lähtöä – oli auto sitten latauspiuhan päässä tai ei. Ja kaikki tämä ilman ylimääräisiä paikallispäästöjä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Varuste, joka unohtui

Koska Corolla Crossimme on niin kutsutusti itselataava hybridi eli sähköpuolen tarkoitus on vain avustaa bensiinimoottoria, eikä auton varustukseen kuulu myöskään polttonestekäyttöistä lisälämmitintä, etälämmitystoiminnotkin luonnollisesti puuttuvat. Vai puuttuvatko?

Jo käyttötestin lähtöviivalla Toyotan maahantuojan edustaja nimittäin vihjaisi, että automme varustukseen sisältyy myös etäkäynnistys, jolla moottorin saa startattua juuri älypuhelinsovelluksen välityksellä. MyT Toyota -applikaationhan aktivoimme heti alkumetreillä, jotta saimme muun muassa navigaattorin käyttöön.

Etäkäynnistys kuitenkin hautautui muiden kiireiden alle, eikä sitä alkukesän leudoilla keleillä tullut mieleen kokeilla – kunnes eräänä helteisenä lauantaina muistin asian kävellessäni autolle päin. Askelia oli tuossa vaiheessa otettu jo siihen malliin, että hiki virtasi kesähatun alla, joten mustaan japanilaissaunaan istahtaminen ei varsinaisesti houkutellut.

Niinpä kaivoin kännykän taskusta, aktivoin sovelluksen ja painoin puhaltimen kuvakkeella varustettua ”nappulaa”. Ruudulle avautui ilmastointi-valikko, missä voi asettaa matkustamon lämpötilan +18 ja +29 asteen välille, määrätä lämmityksen keston joko 10, 15 tai 20 minuutin mittaiseksi sekä kytkeä tuuli- ja/tai takalasien sulatukset päälle.

Valitsin 21 asteen lämpötilan ja napautin sen kummemmin miettimättä seuraavan sivun alalaidasta löytynyttä punaista Laita PÄÄLLE -painiketta: sovellus ilmoitti siirtyneensä käynnistämään ilmastointia, ja hetken odottelun jälkeen ”Autosi ilmastointi on kytketty” -saatesanat kertoivat etäkäytön onnistuneen.

Kävelymatkaa parkkipaikalle ei ollut enää kovin paljon, joten hieman jo sadattelin mielessäni, miksen kytkenyt viilennystä päälle jo aikaisemmin. Toisaalta: tulisipa testattua, minkätehoinen varuste on juuri ilmastoinnin alkuhetkillä, jolloin auto on kaikkein kuumimmillaan.

Vajaan kymmenen minuutin päästä saavuin auringon alla paahtuneen Toyotan luokse, ja kuuloetäisyyden päässä ryhdyin höristelemään käyntiääntä. Ja toden totta, moottori pörisi kuin pörisikin itsekseen, ja autoon siirtyminen vahvisti, että matkustamon lämpötila oli ehtinyt pudota miellyttäväksi.

Siitä olikin sitten helppo liittyä liikenteeseen, eikä tavanomaista sivuikkunoiden avausrituaalia – jolla ylimääräisen kuuman ilman saa tuuletettua tehokkaasti ulos – tällä kertaa tarvittu.

Kätevä – paitsi että ei

Siis erittäin kätevä varuste, jota tulisin tästedes varmasti käyttämään joka ikisenä vähänkin lämpimämpänä kesäpäivänä, eikö niin? No, reaalimaailma osoittautui tässäkin tapauksessa raadollisemmaksi.

Siinä töihin ajaessani mieleen nimittäin välkähti eräs kiusallinen asia: tyhjäkäyntirajoitus. Takaisin toimistolla mainitsin asiasta pykäläviidakkoon perehtyneelle kollegalleni, joka vahvisti äskeiset touhuni yksiselitteisen laittomiksi. Tieliikennelain 55. pykälässä kun todetaan näin:

Moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettoman joutokäynnin kielto

Polttomoottorikäyttöisen ajoneuvon moottoria ei saa pitää käynnissä kahta minuuttia pidempään, jos ajoneuvo seisoo muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi. Moottoria saa kuitenkin pitää käynnissä ennen ajoon lähtemistä enintään neljä minuuttia, jos pakkasta on enemmän kuin 15 celsiusastetta. Moottoria saa lisäksi pitää käynnissä ennen liikkeelle lähtemistä tai ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon tai koneen toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan. (17.12.2020/1040)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvoa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus tai pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite edellyttää moottorin pitämistä käynnissä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvolain 6 luvussa tarkoitetun katsastuksen osana toimitettavaan pakokaasumittaukseen odottavaa ajoneuvoa.

Noissa lain sallimissa rajoissa on siis pysyttävä myös Corolla Crossimme kanssa – valitettavasti. Valvovan tahon kun on mahdotonta tietää, onko tyhjäkäyntiä käyvä auto jätetty käymään vai etäkäynnistetty.

Tulin siis tuona hellepäivänä huomaamattani rikkoneeksi lakia – siitä syvät pahoittelut, mutta menköön vaikka tieteen, tai ainakin testaamisen, nimiin. Corolla Cross -käyttäjän on joka tapauksessa itse huomioitava kyseinen rajoitus, ettei vain tule käyttäneeksi autoaan tyhjäkäynnillä liian pitkään – niin kiusallisen miellyttävää kuin se helteellä tai pakkasella olisikin.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Eetu Kokkonen ja Jussi Saarinen