Alkulähteillä – Suomen ensimmäinen Volkswagen, ensimmäinen Mazda ja ensimmäinen Xpeng esillä Auto 25:ssä

Näistä malleista kaikki alkoi, mutta miten nämä tunnetut automerkit ovat kehittyneet niiden jälkeen, ja mitkä niiden nykymallit voisivat olla niiden suoria seuraajia?

Auto 25 Mobility saatiin taputeltua viime viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa, ja kyseessä oli ensimmäinen autoilun megatapahtuma Suomessa tällä vuosikymmenellä.

Messuilla pääpaino oli luonnollisesti uusissa autoissa, ja niitä tapahtumassa esitteli iso joukko autonvalmistajien edustajia. Osa näistä automerkeistä edustaa Suomessa nyt ensi kertaa, ja osa on ollut markkinoilla useita vuosikymmeniä tai jopa lähemmäs vuosisadan.

Messuilla olikin esillä useammantyyppisiä merkkiensä ensimmäisiä edustajia Suomessa.

75 vuotta sitten - Suomen ensimmäinen Volkswagen

Kuuluisin tämän artikkelin "Suomen ensimmäisistä" on ehdottomasti Volkswagenin edustaja, ja se on myös vanhin. Kesäkuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1950 Helsingin Senaatintorilla järjestettiin juhlallinen tilaisuus, jossa 12 kappaletta ensimmäisenä Suomeen maahantuotuja Volkswageneita luovutettiin ylpeille omistajilleen.

Tilaisuudesta on olemassa kuva, jossa autot omistajineen poseeraavat Tuomiokirkon edessä. Auto 25:ssäkin esillä ollut yksilö on yksi noista kuvan 12 autosta, jotka tuotiin Suomeen pian 75 vuotta sitten.

Ensimmäinen Volkswagen-malli oli Volkswagen Typ1 eli paljon kansanomaisemmin Kuplavolkkari, ja tätä mallia luonnollisesti myös Suomen ensimmäinen Volkswagen edustaa. Kuplavolkkari näki pisimmällä mahdollisella laskutavalla jopa 65 vuoden tuotantokaaren, minkä puitteissa tämä vuoden 1950 malli on ensimmäisiä demokraattisesta Saksasta tuotuja Kuplavolkkareita.

Esimerkkiyksilön varhaisen vuosimallin voi helposti päätellä esimerkiksi pienestä, kahteen osaan jaetusta takalasista sekä pienen pienistä takavaloista. Vuosien varrella takalasi alkoi suurentua ja siitä tuli kulmikkaampi. Lisäksi takavalot kasvoivat kokoa ja moottoripeltiin ilmestyi jäähdytysripoja. Näistä visuaalisista muutoksista huolimatta Kuplavolkkari säilyi suurimmaksi osaksi muuttumattomana Euroopan markkinoilla pitkälle 1970-luvulle, jolloin Golf korvasi sen. Kuitenkin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa Kuplavolkkari säilyi tuotannossa vielä pitkään tämän jälkeen, ja viimeiset yksilöt valmistettiin Meksikossa vasta vuonna 2003.

Volkswagen ei ollut ensimmäinen saksalainen automerkki Suomessa, eikä suomalaisilla Suomen ja Saksan pitkälle historiaan ulottuvien hyvien suhteiden vuoksi ollut mitään ongelmaa ostaa saksalaista autoa. Volkswagenilla on vakiintunut asema Suomen automarkkinoilla, ja merkki on säilynyt myyntitilastossa hyvillä sijoilla noista ammoisista ajoista lähtien. On lisäksi syytä muistaa, että 1950-luvun jälkeen myös moni muu merkki - mukaan lukien entinen itäblokin merkki Škoda sekä espanjalaismerkki Seat - ovat ryhtyneet käyttämään autoissaan Volkswagenin tekniikkaa sen konserniin kuuluen.

Näin 75 vuotta myöhemmin on hankala sanoa, mikä Volkswagenin nykymalli on suora vastine tälle pienelle mustalle Kuplavolkkarille. Ilmeisin vastaus olisi Golf, mutta esimerkiksi viime vuoden ensirekisteröintitilastossa Golf oli vasta kolmanneksi myydyin Volkswagen. Myydyimmän paikalla oli ID.4, joten onko nyt julistettava, että tämä sähköcrossover on 2020-luvun Kuplavolkkari?

60 vuotta sitten - Suomen ensimmäinen Mazda

Hyvin eksoottisena, outonakin tulokkaana Suomen markkinoille rynni 1960-luvulla uusi japanilaisvalmistaja Mazda. Japani oli vielä 1960-luvulla suomalaisten silmissä jonkin matkan päässä nykytilanteestaan, huippukehittyneestä teollisuusmaasta, jonka monipuolinen kulttuuri vaikuttaa meidänkin kulttuuriimme. Täten myös japanilaisautot saapuivat eurooppalaisvalmistajien hallitsemille markkinoille altavastaajina. Suomen automarkkinat olivat kuitenkin vuoden 1965 tilanteessa 15 vuotta aikaisempaan nähden huomattavasti kehittyneemmät, ja kysyntää riitti yhä useammille merkeille, myös vaihtoehtomerkeille, joita japanilaiset siihen aikaan eittämättä olivat.

Japanilaisia autoja Suomeen toi rahtilaiva Carmen, joka purki tämän Auto 25:ssä esillä olleen Mazdan kyydistään 2. syyskuuta 1965. Tällä Suomen ensimmäisellä Mazdalla oli kolme ikätoveria, sillä Haka-Auto maahantoi ensimmäisessä erässä neljä Mazdaa. Yksilökuvauksen mukaan tämä Mazda 800 on "todennäköisesti ainoa laatuaan koko Euroopassa."

Mazda 800:ssa on mallinimen mukaisesti pyöreästi 800-kuutioinen bensiinirivimoottori, teholtaan 42-hevosvoimainen. Kuitenkin auton omapaino on vain 720 kiloa, joten se kulkee sujuvasti 105 km/h.

Mazda - kuten muutkaan japanilaismerkit - ei ole ollut enää aikoihin millään muotoa outolintu Suomen markkinoilla. "Maanmiestensä" tavoin Mazda on vedonnut moniin suomalaisiin laadullaan ja luotettavuudellaan, mutta kyllä, myös omanlaisellaan vastavirtaan melomisellaan. Viime aikoina Mazda on jälleen innostunut mazdailemaan oikein kunnolla. Downsizingin ja sähköistymisen aikakaudella se tuo markkinoille isoja polttomoottoreita omalla tekniikallaan, ja kaivoi vastikään itse wankelin uudelleen piirustuspöydälle ja tuotantoon. Toisaalta nyt sillä on myös kaksi sähköautoa mallistossaan.

On hyvin hankala sanoa, mikä Mazdan nykymalliston jäsen olisi suora vastine tälle söpölle kompaktille sedanille. Tavallaan luonnollisin vaihtoehto olisi Mazda 3 Sedan, Mazdan tämänhetkisen malliston ainoa polttomoottorisedan. Asiaa voi ajatella myös toiselta kannalta. Nimittäin jos kuviteltaisiin, että Mazda aloittaisikin Suomen markkinoilla vasta nyt vuonna 2025, keihäänkärkenä maahan tuotaisiin todennäköisesti CX-60 tai CX-80 eli lippulaivapään katumaastureita.

nyt - Suomen ensimmäinen Xpeng

Suomen automarkkinoille ei ole aikoihin ollut tulossa yhtä paljon uusia tulokasmerkkejä kuin nyt 2020-luvulla. Jos 1960-luvulla maahan rantautui Mazdan tavoin monia uusia japanilaistulokkaita, nyt on ollut kiinalaismerkkien vuoro.

Yksi näistä monista kiinalaisista yrittäjistä on Xpeng, jonka osalta Suomen ensimmäiset autot tuotiin maahan vasta tänä vuonna. Xpengin tarina Suomessa on siis vielä täysin kirjoittamatta. Voimme vain sanoa, että Suomeen tuotiin tammikuussa 2025 Xpeng G6- ja -G9 -sähkökatumaasturit, joihin suuri yleisö sai tutustua ensi kertaa Helsingin Messukeskuksessa Auto 25 -tapahtumassa 14. - 16. maaliskuuta 2025. Xpeng saapui Suomen markkinoille kiinalaismerkeistä yhtenä edistyksellisimmistä, ja tätä tuoretta automerkkiä on kuvailtu "Kiinan versioksi Teslasta".

Vielä 15 vuotta sitten kiinalaiset automerkit olivat lähinnä vitsi länsimaissa. Autojen tekniikka oli parhaimmillaankin keskitasoa, niiden turvallisuuskulttuuri oli kaamea, ja lisäksi leimaavana piirteenä olivat lukuisat härskit mutta heikkolaatuiset kopiot länsiautoista.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Kiinan kansantasavalta on kuitenkin panostanut hurjalla tavalla autoteollisuuteensa, ja erityisesti sähköautojen megatrendin myötä ne ovat ottaneet ison jalansijan maailmanmarkkinoilla - keinojakin kaihtamatta.

Koska tarinat todellakin ovat vielä suurelta osin kirjoittamatta, emme voi tietää miten Xpengin ja muiden kiinalaismerkkien vaiheet tulevat seuraavina vuosina saati vuosikymmeninä menemään. Volkswagenin ja Mazdan esimerkeistä tekisi mieli vetää yhtäläisyyksiä vaikkapa juuri Xpengin tulevaisuudennäkymiin, mutta toisaalta asetelmissa on myös hurjasti eroavaisuuksia. Kiinan valtiollinen olemus kommunistisena, totalitaarisena diktatuurina ja sen (auto)teollisuuden tiukka riippuvuus valtiosta eivät moniin suomalaisiin autonostajiin uppoa. Japanilaisilla tai eteläkorealaisilla autonvalmistajilla, jotka ovat nousseet Suomen markkinoilla korkeaan asemaan, ja joita usein käytetään vertailukohtana kiinalaisten tulemiselle, tällaista taakkaa ei ole ollut. Lisäksi automarkkinat ovat kaikin puolin kilpaillumpia kuin koskaan, ja pelkkä kilpailukykyinen hinta ei itsestään selvästi ole oikotie onneen.

Lähteet: valmistajat/maahantuojat