Moottorin sähköautovertailu: miten sähköautot ovat kehittyneet 10 vuodessa?

Moottorin Sähköautovertailu Leaf Ioniq Electric Ioniq 5 sähköauto

Sähköautot alkavat nykyisin olla jo arkipäivää, mutta vuosikymmen sitten maailma oli kovin erinäköinen. Kehityshistoria näkyy Moottorin sähköautovertailun osanottajissa selvänä.

Kun ajassa palataan yli kymmenen vuotta taaksepäin, reitti pienempiin hiilipäästöihin ei ollut lainkaan niin selvä kuin miltä se nykyisin näyttää. Valmistajat viilasivat polttomoottoreitaan, jotta ne selviäisivät mahdollisimman puhtaasti tuolloisesta NEDC-kulutusnormisyklistä. Myös kaasuautot nähtiin tulevaisuuden vaihtoehtona, ja vedynkin huhuttiin olevan autoissa ”ihan kohta”.

Oli toki heitäkin, jotka intoilivat sähköautojen perään. Useimmat kuitenkin vain nauroivat ajatukselle patteriautojen yleistymisestä. Historian kulkuun on syytä palata nyt, kun Moottorin vertailuun asettuu kolme erihintaista sähköautoa, Nissan Leaf vm. 2014, Hyundai Ioniq Electric vm. 2020 ja Hyundai Ioniq 5 vm. 2021.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Japanilaisten alkupanos

Sähköautoja ei reilu vuosikymmen sitten ollut juuri tarjolla, etenkään sellaisia, jotka olisivat mitoiltaan kelvanneet normaaleiksi perheautoiksi. Kunnes vuonna 2010 Nissan toi markkinoille suorastaan mullistavan auton, Leafin.
Japanilaisvalmistaja oli tehnyt pienimuotoisia sähköautokokeiluja jo 1990-luvulta lähtien, mutta Leaf oli selkeä yritys tuoda sähköautoilua massojen keskuuteen.

Nissan ei lähtenyt liikkeelle sieltä mistä aita on matalin – eli polttomoottoriauton sähkökonversiosta – vaan Leaf laadittiin heti omalle perusrakenteelleen. Ufomaisesti muotoiltu kokonaisuus oli sen verran vakuuttava, että auto saavutti Vuoden Auto Maailmassa 2011 -palkinnon. Tämän jälkeen kyseisen tittelin on onnistunut saavuttamaan ainoastaan yksi sähköauto, Jaguar I-Pace vuonna 2019.

Leafin, jonka käyttötesti alkoi juuri vertailun alla, jälkeen markkinoille alkoi hiljalleen virrata muitakin sähköautoja. Tesla Model S tunnetaan edelläkävijänä, joka osoitti sähköauton sopivan muuhunkin kuin lyhyille ajomatkoille, mutta amerikkalaisvalmistajan ensimmäinen niin sanottu kansanauto oli vasta vuosia myöhemmin esitelty Model 3.

Myös muut perinteikkäät merkit kokeilivat siipiään sähköistyvässä maailmassa; näistä Ford Focus Electric ja Volkswagen e-Golf jäivät varsin vaisuiksi esityksiksi.

Korealaiset korottivat

Moottorin ensimmäiseksi täysin sähköiseksi käyttötestiautoksi valikoitui aikanaan Hyundai Ioniq Electric, johon toimitus tutustui kokonaisen vuoden ajan. Ioniq oli saatavana myös ladattavana ja ”tavallisena” hybridinä, eli perusrakennetta ei ollut vielä suunniteltu pelkkää sähkökäyttöä varten.

Muutenkaan Ioniq Electric ei tuonut sähköautoiluun mullistavia teknisiä innovaatioita, vaan tuntui käytössä tuiki tavalliselta autolta – kunnes tuli tarve ladata akkua.

Latausnopeus oli kyllä kunnossa: akku täyttyi 80 prosentin varaukseen asti likipitäen ilmoitetulla 50 kilowatin huipputeholla, mutta tuohon aikaan pikalatausverkosto oli huomattavasti nykyistä suppeampi, eli pidemmän matkan tekeminen 28 kilowattitunnin akun kanssa vaati enemmän suunnittelua.

Myöhemmin Ioniq Electric päivittyi nykyiseen asuunsa, mikä tarkoitti 10 kWh suurempaa akkukapasiteettia. Harmittavasti samassa päivityksessä akku myös muuttui huonommin pikalatausta vastaanottavaksi.

Tuorein täyskäsi

Tätä päivää vertailussa edustaa käyttötestiautomme Hyundai Ioniq 5, joka on korealaisvalmistajan ensimmäinen sähköautoille tarkoitetulle E-GMP-perusrakenteelle tehty auto.

Varsin pitkä ilmoitettu WLTP-toimintamatka ja supernopea pikalataus nostavat odotukset korkealle, ja kesäkelillä tehdyssä koeajossa totesimmekin matkanteon sujuvan Ioniq 5:llä erinomaisesti. Mutta tämä siis lämpimänä vuodenaikana. Vertailussa lähdimme testaamaan, miten asiat muuttuvat ilmojen kylmentyessä, ja miten eri-ikäiset sähköautojen tekniikat siihen suhteutuvat.

Kolmen erihintaisen sähköauton vertailu löytyy kokonaisuudessaan Moottorin 26.1. ilmestyneestä numerosta 1–2/2022. Lehden voi lukea sähköisesti myös Lehtiluukusta.

Teksti: Eetu Kokkonen ja Jussi Saarinen Kuvat: Eetu Kokkonen ja Jari Saarentaus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy