4 000 km uutta asvalttia vuosittain – jotta teiden kunto säilyy edes nykyisellään

Jos niukka tierahoitus ei kasva, maantieverkon kunto heikentymässä nopeasti. Väylävirasto ja elinvoimakeskukset tavoittelevat valtakunnallisesti tälle vuodelle noin 2 400 kilometrin päällystysohjelmaa.

Jos Suomen teitä ei vuosittain päällystetä riittävästi, tiestö rapautuu nykyisestä. Teiden korjausvelkaa on rutkasti ja se uhkaa yhä nousta.

Jos tien kunto heikentyy riittävästi, on sillä kahdenlaisia epätoivottuja vaikutuksia: ajettavuus ja turvallisuus heikentyvät mutta tien kunnostaminen käy sekin ajan oloon aina vain kalliimmaksi.

Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin päällystyksiä.

10 700 kilometrin savotta

Suomessa oli vuoden 2025 lopussa huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä noin 10 700 kilometriä.

Väylävirasto ja elinvoimakeskukset tavoittelevat valtakunnallisesti noin 2 400 kilometrin päällystysohjelmaa vuonna 2026. Kahden peräkkäisen hyvän vuoden jälkeen kilometrimäärä jää pienemmäksi alemman rahoitustason takia, vaikka hallituksen myöntämää määräaikaisen korjausvelkaohjelman lisärahoitusta on käytössä myös tänä vuonna. Osa lisärahoituksesta ohjataan viime vuoden tapaan maantiesiltojen korjaamiseen.

Viime vuonna uutta päällystettä saatiin noin 3 420 kilometriä, josta kävely- ja pyöräilyväyliä oli noin 160 kilometriä. Vuonna 2024 maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä noin 4 050 kilometriä.

Käytössä 279 miljoonaa euroa

Päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna 279 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa on hallituksen myöntämää lisärahoitusta. Vuonna 2024 pelkkää lisärahoitusta oli päällystyksiin 250 miljoonaa ja viime vuonna 180 miljoonaa euroa.

Niin sanotun korjausvelkarahoituksen aikana vuosina 2024–2026 päällystetään keskimäärin arviolta reilut 3 200 kilometriä vuodessa, kun ennen lisärahaa päällystettiin keskimäärin reilut 2 700 kilometriä vuodessa.

”Lisärahoitus tarpeeseen”

– Lisärahoitus tulee tänäkin vuonna tarpeeseen, mutta kokonaisuudessaan pienemmän rahoituksen takia päällystystyöt painottuvat vilkkaammalle tieverkolle, jossa liikennettä on eniten, väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta taustoittaa.

Tämä tarkoittaa, että maanteiden korjausvelan kasvua ei saada taitettua vuosien 2024 ja 2025 tapaan.

– Etenkin vähäliikenteisemmän tieverkon pitkäjänteinen korjaus vaatisi rahoitustason pysyvää nostoa. Vakaan rahoitustason jatkuvuus olisi erittäin tärkeää niin tienkäyttäjien, tieverkon kunnon kuin koko alan investointien, osaamisen kehittämisen ja työllisyyden kannalta, Anttila erittelee.

”Kunto heikentymässä nopeasti”

– Mikäli vuosikymmenen lopun niukkaan rahoitustasoon ei tule muutoksia, on maantieverkon kunto heikentymässä nopeasti, mikä valitettavasti näkyy myös tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän arjessa korjausvelan kasvaessa, Anttila arvioi.

Anttilan mukaan tulevat niukat vuodet 2027–2029 ovat syömässä korjausvelkarahoituksen tuomat hyödyt, ja päällystyskierron, eli montako vuotta päällystyskertojen välissä keskimäärin on, arvioidaan vuosikymmenen lopussa olevan pidempi kuin ennen lisärahoitusvuosia.

Loppuosa hallituksen tälle vuodelle myöntämästä lisärahoituksesta, 18 miljoonaa euroa, käytetään maantiesiltojen korjaamiseen viime vuoden tapaan. Kaiken kaikkiaan tieverkon siltojen ja muiden taitorakenteiden korjauksiin käytetään kuluvana vuonna 111 miljoonaa euroa.

Nämä asiat vaikuttavat

Toteutuvaan päällystysten kilometrimäärään vaikuttavat oleellisesti sekä teiden rakenteille tehtävät parantamistoimenpiteet että asvaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan – johon taas vaikuttaa eniten raakaöljyn maailmanmarkkinahinta – kehittyminen työkauden aikana.

Myös sääolosuhteet ja esimerkiksi talven aikana syntyneiden päällystevaurioiden suuruusluokka vaikuttavat toteumaan. Päällystystyöt alkavat aikaisintaan vapun tienoilla.

Kilpailutus taustalla

Alueellisesta tienpidosta vastaavat elinvoimakeskukset (entiset ELY-keskukset) kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat, ja kilpailutukset jatkuvat paikoin aina alkukesään asti. Päällystysohjelmat varmistuvat eri tahtiin eri puolilla maata. Osa päällystyskauden kohteista valitaan vielä keväällä päivittyvien, viimeisten kuntomittausten pohjalta.