Amsterdamin vesitiet – erilainen näkökulma suurkaupungin sykkeeseen

Lähes jokainen meistä on hypännyt joskus kaupunkikierrokselle bussin kyytiin. Amsterdamissa kaupunkiin on mahdollista tutustua myös vesiteiden kautta eli kanavakierroksella.

Maailmassa on kaksi kanavakaupunkia ylitse muiden: Venetsia ja Amsterdam. Toki muitakin hienoja vaihtoehtoja löytyy, mutta nuo kaksi ovat ylitse muiden. Ja kun gondolit ovat vahvasti Venetsian juttu, Amsterdamissa ollaan liikkeellä vähän rennommalla asenteella.

Kanavasurffailua

Amsterdam on vajaan miljoonan asukkaan suurkaupunki, joka niin monen muun pääkaupungin tapaan on syntynyt veden äärelle. Vesitiet olivat ennen se tärkein kulkuväylä, kun varsinaiset tiet olivat pikemminkin kinttupolkuja kuin tavaroiden liikuttamiseen tarkoitettuja väyliä.

Amsterdamissa noita vesiteitä eli kanavia on yhteensä yli 100 kilometrin verran. Kaupungissa on yhteensä myös 90 saarta ja noin 1300 siltaa. Amsterdamissa on itse asiassa enemmän kanavia kuin Venetsiassa ja enemmän siltoja kuin Pariisissa…

Kolme pääkanavaa eli Herengracht, Prinsengracht ja Keizersgracht rakennettiin Alankomaiden kultaisina vuosina 1600-luvulla. Kanavista muodostuu myös kaupunkiin useampi kehätie. Kanavat ovat myös nykyään myös Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Ei siis ihme, että Amsterdam tunnetaan myös pohjoisen Venetsiana. Kauneimpana kanavana pidetään yleisesti Brouwersgrachtia.

Monenlaisia kyytejä

Kanaviin on mahdollista tutustua monella eri tapaa. Ydinkeskustassa voi vain lähteä kävelemään kanavien rantoja. Pidemmälle lenkille voi vuokrata fillarin. Pyörätiet ovat Amsterdamissa hyvässä kunnossa ja pyöräilijät ovat liikenteen kuninkaita.

Totta kai parempi tapa tutustua kanaviin on hypätä veneen kyytiin. Heti Amsterdamin päärautatieaseman luota lähtee useampia risteilyjä. Lyhyin risteily kestää tunnin ja maksaa alle 20 euroa. Ja iltavalossa kaupunki näyttää tietysti erilaiselta kuin päivällä. Ja jos Hop-on Hop-off -bussi on tuttu, Amsterdamissa on luonnollisesti myös samalla periaatteella toimivia veneitä.

Ja jos olette liikkeellä isommalla porukalla, kannattaa harkita kokonaisen veneen vuokraamista. Veneen kippari toimii usein myös oppaana.

Kun olimme liikkeellä kanavakierroksella, amsterdamilaiset itse suosivat hieman soutuvenettä suurempia avonaisia veneitä, joissa ei tarvitse istua kovalla puupenkillä vaan monessa on sisällä sohvia ja muita lepolinnoja.

Toki liikkeellä oli myös isompia veneitä, mutta myös suppilautoja… Kanavat olivat aikoinaan likaisia ja tuoksahtelivat myös, mutta nykyään ne on siivottu niin, että niissä voi huoletta vaikka uida. Tätä ei kuitenkaan suositella, koska veneliikennettä on paljon. Mahdollisuus joutua veneen ylijyräämäksi on siis olemassa.

Kanavien keskisyvyys on 2,4 metriä ja monet niistä ovat myös yllättävän leveitä. Suurin rajoitus veneille on korkeus, sillä kuten mainittua, Amsterdamissa on viime laskeman mukaan 1281 siltaa ja monet niistä ovat hyvin matalia.

Intiimi kokemus

Lipuminen veneellä asuntolaivojen keskellä on näin kesällä myös varsin intiimi kokemus. Monilla on kanavan varressa pieni terassi, joka toimii olohuoneen jatkeena. Ja kun ovet ja ikkunat ovat auki, ja vene lipuu laivojen ohi, veneen sisällä tuntee melkein olevansa toisten olohuoneen sisällä. Paikallisia tämä ei tunnu haittaavan, turisteille vilkutellaan iloisesti.

Kanavien rannat ovat myös yllättävän vehreitä. Kun kaupunkien vehreys tai viihtyvyys ei ollut teema oikeastaan vielä missään, Amsterdamissa istutettiin puita kanavien varsille jo ennen suurten kanavien rakennusprojektia 1600-luvulla. Nykyisin kanavia reunustavat usein vehreät puistot, joissa ihmiset istuvat iltaisin piknikillä.

Kanaville on myös oma juhlapäivänsä eli Grachtenfestival. Tänä vuonna se järjestetään 23.8.–1.9. Ja ennen vanhaanhan kanavat jäätyivät talvella, jolloin porukat lähtivät niille luistelemaan. Nykyään tämä tapahtuu valitettavasti yhä harvemmin.

Ja jos kanavaelämää haluaa kokeilla vaikkapa asuntolaivassa/veneessä, vaikkapa Airbnb:n kautta sellaisia löytyy tarjolle runsaasti.